Aikaa lapselle: NAM! Äidinmaitoa!

Imetys, mikä mahtava ja tunteita herättävä sana!

Raskaana, synnyttämässä ja sen jälkeen pääsee imettämään. Vauvantahtisuus, lypsäminen, tiheän imun kaudet ja monta muuta uutta asiaa riittää omaksuttavaksi tuoreille vanhemmille. Imetys ei ole vain lapsen ravintoa, vaan tankkausta perheen hyvinvointiin.

Imetys tuntuu helposti luovan paineita odottaville perheille. Useimmat äidit miettivät alkuraskaudessa imettävänsä, jos maito riittää. Ajatuksen voisi kuitenkin kääntää: mitä voin tehdä maidontulon ja imetyksen onnistumiseksi? Imetysohjaajat, muut terveydenhuollon ammattilaiset ja vertaisohjaajat opastavat mielellään.

Imetysohjausta ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen

Äitiysneuvolassa imetyksen ohjaus ja imetyksen onnistumisen ennakointi ovat yksi keskeisistä asioista valmistauduttaessa vanhemmuuteen. Imetysohjaussuunnitelman mukaan tavoite on varmistaa jokaiselle odottavalle äidille keskeiset imetyksen osaamiseen liittyvät tiedot ja tekniset taidot, motivoida täysimetykseen ja luoda imetysluottamusta. Neuvolassa haluamme varmistaa, että jokainen lapsi voisi saada äidinmaitoa ˗ parasta mitä vastasyntyneelle on tarjolla! Tietenkin jokainen perhe tekee itse päätöksensä, miten haluaa lastaan ruokkia. Oleellisinta vauvan kehityksen kannalta on lämmin vuorovaikutus aikuisen kanssa ja rakastava hoiva. Kiintymyssuhde on tärkeä tunneside, joka muodostuu vauvan ja häntä hoitavan aikuisen välille. Imetys tukee turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä.

Tunnistatko hyvän imuotteen?

Mitkä ovat imetyksen turvamerkit eli mistä tiedät, että vauva saa riittävästi maitoa?

Näitä kysymyksiä ja muita olennaisia imetysasioita on hyvä pohtia ja oppia tunnistamaan jo raskauden aikana.

Synnytyssairaalassa henkilökunta jatkaa imetyksen ohjausta ja tukemista VAMY-ohjelman mukaan. Vauvamyönteinen Pirkanmaa - toimintamalli pyrkii varmistamaan kaikille vauvoille lapsentahtisen rintaruokinnan onnistumisen.

Tampereen yliopistollisen sairaalan Syntymäpaikka on ottanut käyttöönsä tammikuun puolivälissä uudet toimivat tilat synnytystoimintaan ja keskosten hoitoon D-rakennuksessa. Imetys ja perheiden yhdessä olo keskolassa voidaan toteuttaa aiempaa helpommin omassa rauhassa ja yksilöllisemmin. Synnytysvuodeosastoilla ja potilashotellin Perheonni- kerroksessa imetysohjaus on oleellinen osa hoitoa ja sujuvan imetyksen varmistamista.

Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä vauvaa ja heti syntymän jälkeen pyritään turvaamaan vauvan ensi-imetys synnytyssalissa. Äidin iholle päästyään vauva alkaa hamuta rintaa ja osaa useimmiten heti tarttua rintaan saadakseen itselleen elinvoimaa ensitipoista synnytyksen jälkeen.

Alkuun maitoa erittyy vain pieniä määriä, mutta pääosin riittävästi vauvan pienikokoiselle vatsalle. Mitä useammin vauva pääsee äidin ihokontaktiin ja rinnalle, sitä paremmin hän aktivoi äidin maidontulon käynnistymistä. Nykyään sairaalassa olon aikana pidetäänkin tervettä vastasyntynyttä ilman vaatteita ja vauvat ovat mahdollisimman paljon vanhemmilla suoraan ihokontaktissa. Näin varmistetaan imetyksen käynnistyminen ja myös vauvan lämpimänä pysyminen.

Imetyksen alku sujuu vaihtelevasti. Osa äiti-vauva-pareista keksii heti yhteisen sävelen ja imetys sujuu vaivattomasti. Useimmiten imetys vaatii kuitenkin opettelua, kuten mikä tahansa muu uusi taito.

Äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäynnillä ja ensimmäisillä neuvolakäynneillä äiti saa lisää ohjausta esimerkiksi imetystekniikasta, imetysasennoista ja muista mieltään askarruttavista kysymyksistä.

Haastavastikin alkanut imetys lähtee useimmiten hyvin käyntiin, kun äiti voi rauhallisesti harjoitella imetystä omassa kodissaan tutussa ympäristössä.

Monipuolisesti eri imeytysasentoja kokeillen löytyvät yleensä omat suosikit. Vauvan voi ottaa viereen sängylle makuulla imettäen, vatsan päälle äidin ollessa takanojassa tai häntä voi imettää mukavasti tuolissa istuen, vauva joko sylissä tai kainalon puolella. Alkuun asentoja voi tukea esim. tyynyillä.

Erilaisilla imetysasennoilla varmistetaan hyvää imuotetta ja rinnan tyhjenemistä. Vaihtoehtoja on monia, kysypä siis rohkeasti apuja tai kokeile omatoimisesti.

Imetyspulmia saattaa varsinkin ensimmäisinä viikkoina ilmaantua, mutta useimmat pulmat ovat ratkaistavissa.

Lastenneuvolassa keskustellaan myös imetyksestä ja imetysohjaajakoulutetut terveydenhoitajat ohjaavat mielellään lisää rintaruokinnan turvaamiseksi.

Imetyksen tuki ry tarjoaa äideille hyvää vertaistukea ja imetysohjausta saa yhdistyksen koulutetuilta tukiäideiltä. Vinkkejä voi saada imetyksen tuen ryhmäkäynneillä tai facebook -ryhmässä.

Kangasalla on oma imetystukiryhmänsä, johon voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen kangasala.imetys@gmail.com. Tukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja siihen voi osallistua myös lähikunnista.

Kaikki tuki lähipiiriltä, puolisolta, ystäviltä ja kokeneilta imettäneiltä naisilta edesauttaa epävarmuutta kokevaa äitiä. Imetys on kannattava satsaus lapsen tulevaisuuteen niin fyysisen terveyden edistäjänä kuin vuorovaikutuksen ja mielenterveyden vahvistajanakin. Pitkäaikaiset terveydelliset hyödyt on tutkimuksin osoitettu myös äidin terveyteen.

Hyvin käynnistynyt imetys lähtee yleensä sujumaan pääosin omalla painollaan. Äidin oman hyvinvoinnin vahvistaminen, lepo, monipuolinen ravitsemus ja riittävä veden juominen päivittäin ylläpitävät hyvää maidon tuloa. Vauvan kanssa saa läheisyyttä kaikissa imetystilanteissa. Tästä läheisyydestä vauva nauttii erityisen paljon. Äidin tuoksut ja kehon äänet ovat vauvalle kaikkein tutuimpia elämän alkutaipaleella. Vietä imetyshetket vauvaan keskittyen, anna hänen nauttia äänestäsi ja läheisyydestäsi. Voit hyräillä tai jutella vauvalle samalla, kun tarjoat hänelle ravintoa. Yöllä vauva rauhoittuu rinnalle ja saa taas takaisin unenpäästä kiinni helpommin, kun pidät häntä lähellä itseäsi. Vauvan aikana netissä surffaaminen tai somessa viestittely vie huomion vauvasta ja hänelle annetusta ajasta. Myös puhelimessa jutteleminen samalla, kun vauva syö, vie huomion pois vauvasta ja hänelle tärkeistä asioista. Vauva kaipaa ruokarauhaa niin kuin me aikuisetkin. Jakamaton keskittyminen vauvaan rauhoittaa sekä äitiä, että vauvaa. Äidillä on lupa “ olla vaan”, eikä tarvitse tehdä muuta, kuin olla vauvan saatavilla.

Entä jos imetys ei sujukaan?

Vaikka imetys onkin lapselle parasta ravintoa, joskus saattaa tulla eteen tilanne, jossa äidistä tai lapsesta johtuen imetys ei suju tai äidin jaksaminen on koetuksella.

Ammattilaisten koetaan joskus jopa painostavan imetyksen jatkamiseen ja lisäruuan annon jarrutteluun. Tavoitteena on kuitenkin imetyksen jatkaminen lapsen parhaaksi.

Kun vanhemmat tietävät, että maidontulo vaihtelee ja vauvalla on luonnostaa tiheän imun kausia, ei lisäruuan anto ole tarpeen vaan ratkaisuna toimii tiheät imetyskerrat.

Äidinmaidon nostattamiseen on monia keinoja ja ne kannattaa aina käydä läpi ennen mahdollista lisäruuan aloittamista. Lisäruokaa eli useimmiten korvikemaitoa suositellaan ainoastaan lääketieteellisestä syystä ja nykysuositusten mukaan rintaruokintaa tukevalla tavalla hörpyttämällä tai ruiskulla, ei pullosta.

Äidinmaitoa ja läheisyyttä

Imetystä jatketaan suositusten mukaan täysimetyksellä 4 - 6 kk ikään asti (THL). Tällöin lapsi saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisän. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vähintään vuoden ikään asti. Osittaisimetyksellä oleva lapsi saa äidinmaidon lisäksi joko korvikkeita tai kiinteitä ruokia. Jos imetys lopetetaan suosituksia aiemmin, keskeistä on silloinkin läheisyys ja hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa.

Imetyksestä luopuminen voi olla monelle haastava ja kenties syyllisyyttäkin aiheuttava asia. Mahdollisista imetyspettymyksistä kannattaa keskustella neuvolassa tai purkaa tilannetta tukipiiriin kuuluvien kanssa. Imetyksen jatkuessa pidempään luonnollinen vieroittaminen äidinmaidosta tapahtuu yksilöllisesti esimerkiksi lapsen siirtyessä perheen normaaliin ruokavalioon tai äidin palatessa työhön.

Mukavia ja rentouttavia imetyshetkiä vauvasi kanssa!