Tiesitkö, että Suomessa
lain mukaan 135cm pituuteen asti tulee käyttää autossa turvalaitetta, mutta
monissa muissa maissa raja on 150cm? Lisäksi lantion kehittymisen vuoksi olisi
tärkeää käyttää turvavyöistuinta/koroketta 10–12 – vuotiaaksi asti. Vasta
silloin lantio on tarpeeksi kehittynyt, jotta kestää turvavyön aiheuttaman
paineen mahdollisessa törmäystilanteessa. Turvallisimmin lapsi matkustaa selkä
menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa, oikealla istuinvalinnalla selkä
menosuuntaan matkustaminen onnistuu 25kg/n. 125cm asti.
MITÄ TÖRMÄYKSESSÄ
TAPAHTUU?
Etutörmäys (yli 70 %
törmäyksistä)
Selkä
menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi painautuu istuimen selkänojaa vasten. Kasvot
menosuuntaan olevassa istuimessa lapsen keskikeho pysyy paikallaan, kun samalla
lapsen pää ja raajat singahtavat eteenpäin. Tämä aiheuttaa suuren rasituksen
lapsen niskaan, selkärankaan ja sisäelimiin. Kaularanka voi joutua venymään
niin paljon, että napsahtaa poikki. Vammat
voivat syntyä myös voimakkaassa jarrutuksessa/ väistöliikkeessä ja
taajamanopeuksissa!
Sivutörmäys (25 %
törmäyksistä)
90 %
tapauksista kuski tekee hätäjarrutuksen, jolloin selkä menosuuntaan olevassa istuimessa
lapsi painautuu istuinta vasten, paremmin sivutörmäyssuojien suojaan. Kasvot
menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi heilahtaa pois sivutörmäyssuojien
suojasta.
Sivutörmäystestit
eivät kerro totuutta, koska testit tehdään paikallaan olevaan autoon.
Englannissa
merkittävä osa lapsista kuolee sivutörmäyksessä, siellä suurin osa yli
1-vuotiaista lapsista istuu kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa. Ruotsissa
taas kuolematilastot ovat päinvastaisia, siellä selkä menosuuntaan – istuimet
ovat erittäin yleisiä.
Peräänajo (5 % törmäyksistä)
Nopeudet
ovat pääsääntöisesti pieniä, joten peräänajot ovat harvoin vakavia. Selkä
menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi on kauempana törmäyksestä. Kasvot
menosuuntaan ovat yleisiä niskan retkahdusvammat, joilta selkä menosuuntaan
oleva istuin suojaa.
HUOMIOITAVAA
Valitse
tunnetun valmistajan turvalaite. Niitä testataan useaan otteeseen ennen
markkinoille tuloa. Ei-tunnettujen valmistajien tuotteissa on havaittu ongelmia
niin turvallisuudessa kuin käyttömukavuudessa. Lisäksi kaukalot useimmiten
jäävät nopeammin pieneksi ja turvaistuimessa selkä menosuuntaan matkustaminen
onnistuu vain 13kg asti.
Tarkista,
että istuin sopii autoon. Sopivuuteen vaikuttaa mm. penkkien kaltevuus, autossa
olevat muut istuimet sekä mahdolliset lattialuukut. Niiden kohdalla tulee
varmistaa auton valmistajalta kuinka toimia tukijalallisen istuimen kanssa. Lisäksi
istuimen tulee kiinnittyä tukevasti ja oikeaoppisesti.
Tarkista,
että istuin on sopiva lapselle. Selkä menosuuntaan olevassa turvaistuimessa istuimen
vöiden kuuluu tulla hartioiden tasalta tai alapuolelta. Vöiden kuuluu olla niin
kireällä, että uskaltaisit nostaa lapsen kaukalossa/ istuimessa pää alaspäin (kuvittele
tekeväsi marenkia). Istuimen vyöt kiristetään kaksivaiheisesti: ensin
olkavöistä vetämällä reisien päältä menevät vyöt kireäksi, ja sen jälkeen kiristyshihnasta
vedetään olkavyöt kireälle. Vöiden kuuluisi kulkea aivan kaulan vierestä. Turvavyöistuimessa
lantiovyön kuuluu ohjautua reisien päältä, ja se tulee kiristää kunnolla. Pääntuki/
olkavyön ohjain tulee olla n. 2cm olkapään yläpuolella.
Turvakaukalo
ja turvaistuin jäävät pieneksi kun niiden pituus- tai painoraja ylittyy.
Turvakaukalossa pää ei saa tulla kaukalon yläreunan yli, turvaistuimessa pää
saa tulla istuimen reunan yli kunhan korvat pysyvät istuimen reunojen
sisäpuolella.
Pue
lapselle mahdollisimman ohutta vaatetta autoon, toppavaatteiden kanssa
extrahuolellinen vöiden kiristys.
Irtotavarat
peräkonttiin/ auton takatilaan tavaraverkon taakse.
MATKUSTAMINEN SELKÄ
MENOSUUNTAAN
Vaihtoehtona
joko isofix- tai turvavyökiinnitteinen Istuin. Molemmat kiinnitystavat ovat
yhtä turvallisia. Isofixkiinnitteisissä on
enemmän ominaisuuksia ja ne menevät jo pienemmälle lapselle. Turvavyökiinnitteiset
menevät pidempään ja ovat sekä kevyempiä että edullisempia. Jälkimmäisissä on
usein myös mahdollista suurentaa lapsen jalkatilaa.
Jalat
koukussa ei ole turvallisuusriski. Se ei myöskään ole lapselle epämukavaa,
vaikka aikuisesta siltä näyttäisi. Lapsilla jalat ovat miten sattuu esim. leikkiessä
ja ruokatuolilla istuessa. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa jalat
puutuvat helpommin: sama kuin aikuinen istuisi baarijakkaralla jalkoja
roikottaen.
Matkapahoinvointiin
on useita apukeinoja lääkityksen ja pahoinvointirannekkeiden lisäksi. Syytä on
kiinnittää huomiota omaan käytökseen (aiheesta ei jatkuvasti puhuta) ja
ajokäyttäytymiseen. Sivuikkuna kannattaa peittää, ja huolehtia että lapsi näkee
takaikkunasta ulos. Juuri ennen autoilua kannattaa välttää raskaasti syömistä.
Autoon kannattaa pukea rennot vaatteet ja huolehtia ettei lapsella ole liian
kuuma. Päiväuniaika kannattaa hyödyntää pidempiä matkoja ajaessa.
Akupunktiopisteisiin perustuva navan teippaus (napa teipataan esim. ihoteipillä
umpeen) on tuonut avun monille lapsille ja aikuisille. Myös kireät suun jänteet
sekä refluksivaivat voivat vaikuttaa lapsen matkustusmukavuuteen.
Monilla
autossa viihtyminen paranee, kun siirrytään turvakaukalosta turvaistuimeen.
Selkä
menosuuntaan olisi aikuisellekin turvallisempi tapa matkustaa. Lapsen
niskahartiaseudun kehittymiseen vaikuttaa nimenomaan lapsen ikä, ei koko. Selkä
menosuuntaan olisi tärkeää matkustaa vähintään 4-5 – vuotiaaksi.
Kuvia
isommista lapsista selkä menosuuntaan – istuimissa:
http://dyrbarlast.se/tips/stora-barn-bakatvanda-vad-ar-hemligheten/
MATKUSTAMINEN
KASVOT MENOSUUNTAAN
Turvallisin
vaihtoehto on turvavyöistuin, jossa lapsi kiinnitetään auton vyöllä. Tämä
kuitenkin edellyttää, että lapsi on n. 110cm pitkä, jotta vyöt asettuvat
oikein. Lisäksi lapsen tulee olla tarpeeksi vanha, jotta hän ymmärtää istua
nätisti paikallaan.
Turvaistuimessa
istuimen vyöt pitävät vartalon paikallaan, jolloin niskoihin kohdistuu
suuremmat voimat. Lisäksi ensin auton turvavyö/ isofix pysäyttää istuimen ja
vasta sen jälkeen istuimen vyöt lapsen, jolloin voimat ehtivät
moninkertaistumaan. Monet miettivät, miksi sitten rallikuskeilla on
viisipistevyöt. Heillä on käytössään HANS-laite, joka estää pään retkahtamisen.
Palkki-istuimet
aiheuttavat alaniskan vammoja. Sisäelimiin kohdistuu suuremmat voimat, kuin
auton vöitä/ turvaistuimen vöitä käytettäessä. Lisäksi pyörähdystesteissä on
todettu riski istuimesta irtautumiseen.
Turvavyöistuin
on koroketta turvallisempi vaihtoehto, koska koroke ei anna minkäänlaista
suojaa törmäyksessä. Turvavyöistuimeen mahtuu n. 150cm asti.
MILLOIN LAPSI VOI
ISTUA AUTON PENKILLÄ?
Selkä on penkin selkänojaa vasten- Polvet taipuvat penkin etureunan kohdalla
- Lantiovyö ei kulje vatsan päältä, vaan reisien yläosan päältä
- Olkavyöt kulkevat niskan ja olkapään välistä
- Lapsi istuu kunnolla koko matkan, eikä esim. valu penkissä
LISÄTIETOA AIHEESTA:
https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/turvaistuimet
https://www.facebook.com/groups/turvaistuimet/
Tekstin kirjoittanut Aikaa lapselle ryhmälle Jemina Erdogan
Tekstin kirjoittanut Aikaa lapselle ryhmälle Jemina Erdogan
Läsnä ja lähellä
tärkeällä hetkellä
