Lasten jalkaterveys

Oma lapsi on tärkeintä mitä meillä on. Haluamme luoda lapsillemme mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämälle. Huolehdimme hänen hyvinvoinnistaan parhaalla mahdollisella tavalla sitä tietoa käyttäen mitä meillä on saatavilla. Tässä tekstissä käyn läpi mm. lasten jalkaterveyttä ja hyvien kenkien ominaisuuksia.

Suomessa kiinnitetään jalkoihin vielä melko vähän huomioita verrattuna esimerkiksi hampaisiin ja suun terveydenhoitoon. Suunterveydenhoito on todella tärkeää, mutta yhtä tärkeää on jalkojenhoito. Terveitä hampaita kuin terveitä jalkojakin tarvitsemme läpi elämän polun.

Koen tärkeäksi opettaa lapselle jalkaterveydestä huolehtimisen osaksi päivittäistä perusterveydenhoitoa. Lapsen kokonaisterveydelle ja liikkumiskyvylle on hyötyä hyvästä jalkaterveydestä. Keskeisin asia lasten jalkaterveydelle on sopivan kokoiset sukat ja kengät.

Osa lapsen jalan luista on täysin kehittyneitä vasta 24-vuotiaana. Jalkaterän rustoiset rakenteet muotoutuvat helposti virheellisiin asentoihin liian pienissä ja puristavissa sukissa ja kengissä. Mahdollisia tulevia jalkavaivoja voidaan ennaltaehkäistä oikeanlaisella jalkojen omahoidolla sekä sopivan kokoisilla sukilla ja kengillä.

Omahoidolla tarkoitetaan jalkojen pesua, huolellista kuivaamista (huom. varpaanvälit), oikeanlaista kynsien leikkausmallia. Isovarpaan kynnet leikataan suoraan, kulmia ei saa pyöristää. Pyöristetty isovarpaan kynnen reuna pyrkii kasvaessaan painautumaan kynsivalliin aiheuttaen kynsivallintulehduksen. Kynsiä ei myöskään saisi leikata liian lyhyiksi, kynnen reunaa jätetään hieman valkoista reunaa. Kynnen tehtävä on suojata varpaanpäätä. Kynsien leikkaaminen liian lyhyeksi vioittaa kynsipatjaa. Lapsi voi itse leikata varpaan kynsiään noin 9-10 vuotiaana. Vanhemman on hyvä opettaa lapselle oikea leikkausmalli ja alussa tarkistaa, että lapsi on leikannut kynnet oikein. Lasten jalkoja voi rasvata aina, kun ne tuntuvat kuivilta. Rasvaus pitää ihon ehjänä (huom. varpaanvälejä ei saa rasvata hautumien välttämiseksi).

Lasten ja nuorten jalkavaivoista suuri osa on yhteydessä puutteelliseen jalkojen omahoidon toteuttamiseen. Jalkaterät ovat koko kasvukauden alttiit jalkavaivojen kehittymiselle, koska pehmeä ja helposti muovautuva rustokudos on herkkä vaurioille.

 

Varpaan kynnet leikataan varpaan pään muotoisesti kulmia kadottamatta.

Jalkaterän rakenne

Kaikilla on syntyessään ns. lattajalat, aikuisilla vain 20-25 prosentilla. Lattajalka muotoutuu erilaisiksi kaariksi (normaali, matala, korkea). Lapsen sisäkaarien malli on valmis määriteltäväksi noin 6-7 ikävuoden iässä. Jalkaterien ja kaaren kehitys alkaa lapsen noustessa seisomaan.

Lasten lattajalkojen määrä on lisääntymässä. Syitä tähän on arkiliikunnan ja leikin väheneminen, epäsopivat kengät, tasaisilla alustoilla liikkuminen ja ylipainoisuus.

Kenkien ja sukkien vaikutukset

Paljain jaloin liikkumiseen verrattuna kengät muuttavat lapsen luonnollista liikkumista, vaikeuttavat alustasta saatavia tuntoaistimuksia ja muovaavat luisia rakenteita.

Lapset ja nuoret käyttävät yleisesti 1-2 kokoa liian pieniä kenkiä. Liian pienet kengät haittaavat jalkaterän kasvua ja kehitystä ja estävät jalkaterää toimimasta normaalisti. Pienet kengät lisäävät varpaiden asentopoikkeamien riskiä (vasaravarpaat ja vaivaisenluut). Pienet ja kiristävät sukat sekä vauvoilla liian lyhyet potkuhousut vaikuttavat samalla tavalla.

Kynnen kasvaminen alaspäin voi johtua kengän kapeasta ja matalasta kärjestä. Tällöin kynnen malli muuttuu kuperaksi. Kapea kärki lisää myös painetta kynnen reunaan, jolloin kynnen reunan sisään kasvun riski kasvaa.

Liian pienessä kengässä varpaat joutuvat olemaan kippurassa. Altistaa varpaita vasaravarpaille.

Liian pieni kenkä, jossa varpaat eivät mahdu olemaan suorassa, isovarvas taipuu sisäänpäin. Pitkäaikaisessa käytössä isovarpaan tyvi on altis vaivaisenluun muodostumiselle.

Hyvän kengän ominaisuudet

Jalkaterveyden kannalta kenkien on hyvä olla sopivat, hyvin istuvat ja käyttötarkoituksen mukaiset. Jalkaterän toiminnan kannalta kengän sopivan koon (pituus, laajuus, leveys ja kärkikorkeus) lisäksi kengän istuvuuteen vaikuttaa kenkien kiinnitys. Kiinnitys nauhoilla, soljilla tai tarroilla on hyvä, silloin kenkä pystytään säätämään niin, että se pysyy jalassa. Kenkiä ei pidä kuitenkaan sitoa liian tiukkaan, ettei jalan verenkierto häiriinny. Vaihdettava pohjallinen lisää kengän hygieenisyyttä.
Hyvä kenkä on suoralestinen, koroton, ohut pohjainen, päkiästä taipuisa ja keskeltä kiertolöysä sekä painoltaan kevyt. Näillä ominaisuuksilla varustettu kenkä aktivoi nilkan ja jalkapohjan asento- ja liiketuntoa ja edistävät varpaiden sekä jalkaterän normaalia toimintaa. Käyrälestinen kenkä ohjaa jalkaa linttaan. Kevyillä kengillä kävely on helppoa ja sujuvaa.
Hyvän kengän päällismateriaali on hengittävä. Hengittäviä materiaaleja ovat tekstiilit, polyamidi, mikrokuitu, pinnoittamaton nahka ja tex-kalvomateriaalit. Hengittävä materiaali siirtää kosteuden pois kengästä pitäen ihon kuivana. Hengittämätön kenkä lisää jalkasienen esiintyvyyttä jo 3 vuodesta eteenpäin.

Sopivan kokoinen kenkä.

Lapsen ensimmäiset kengät

Kenkien käytön aloittamista ei kannata kiirehtiä, koska lapsen jalkaterien rakenne on pehmeä ja taipuisa. Monipuolinen leikki ja liikunta paljain jaloin kehittää parhaiten lapsen jalkaterän, varpaiden ja nilkan toimintoja sekä tasapainoa.

Jos ei ole mahdollista liikkua paljain jaloin, kannattaa käyttää liukuestesukkaa tai tossuja. Kesällä voi ulkona käyttää kevytjalkineita. Pikkulapsen jalkaterän mallisessa kengässä jalkaterän lihakset ja sisäkaari kehittyvät parhaiten, kun kengän sisäpohja on suora eikä sisäkaaren alueella ole muotoilua.

Tossuissa on hyvä suosia materiaalina nahasta valmistettuja tossuja. Tossujen pehmeä materiaali auttaa varpaita tarttumaan alustaan ja tukemaan lapsen tasapainoa. Ohuen pohjan ansiosta jalkapohjan ihotunto aktivoituu. Nilkan lihakset vahvistuvat, kun nilkat liikkuvat vapaasti ilman ulkopuolista tukea.

Verkkosivulta www.kevytjalkineet.fi, löytyy lapsille hyviä kenkiä.    

 Kasvu- ja käyntivara

Lapsen jalkaterä kasvaa keskimäärin 2-3 numeroa vuodessa. Nopean kasvuvaiheen aikana lapsi saattaa tarvita jopa 4-5 paria kenkiä vuodessa. Lapsen kenkien sopivuus on tarkastettava useita kertoja vuodessa. Käyntivaraa kengässä on hyvä olla 12-17 mm. Kasvuvaraa ei pidä olla liikaa, sillä liian suuri kenkä ei taivu samasta kohdasta kuin päkiä.

 

Lapsen ja nuoren jalkaterän pituuskasvu ja mittaustarve kengän koon tarkistamiseksi.

Ikä vuosina	Jalkaterien kasvu	Mittaustarve
1-3	1,5-2mm/kk	6 kertaa/ vuosi
>3-6	Noin 1,0 mm/kk	4 kertaa/ vuosi
>6-10	<1,0mm/kk	2-3 kertaa/ vuosi

 

 

 

Jalkaterän pituuden ja leveyden mittaaminen ääriviivapiirroksen avulla

Ennen kenkäostoksille lähtöä jalkaterä kannattaa mitata ja ottaa ääriviivapiirros mukaan. Jalat on hyvä mitata iltapäivällä, koska silloin jalkaterä on isoimmillaan. Ääriviivapiirros tehdään molemmista jaloista, jotta saadaan selville mahdollinen jalkojen kokoero. Ääriviivapiirroksen tekoon tarvitset vahvan paperin, kynän, sakset, viivaimen ja mittanauhan. Pyydä lapsi seisomaan pienessä haara-asennossa paperin päälle katse suoraan eteenpäin ja piirrä kynää kohtisuorassa pitäen jalan ääriviivat. Voit pitää toisella kädellä lapsen jalkaa paikallaan, etteivät varpaat kipristy. Lisää ääriviivapiirrokseen käyntivara 12 - 17 mm pisimmän varpaan kohdalle. Ääriviivapiirros asetetaan kengän sisään. Jos jalkaterän ja kengän sisäpituus ovat yhtenevät, pysyy piirros suorassa ja kenkä on sopiva. Jos kengän sisämitta on liian lyhyt, piirros rypistyy. Piirroksen liikkuessa kengässä edes takaisin on kenkä liian iso. Jalkaterän laajuus (päkiän leveys) mitataan mittanauhalla lapsen seisoessa. Mitta otetaan ilman sukkaa ja sukan kanssa, jolloin nähdään kuinka paljon sukka vie tilaa kengästä.  

Jalkaterän laajuuden mittaaminen. Päkiän ympärys mitataan lapsen seisoessa ilman sukkaa ja sukan kanssa.

Kengän tuntuessa mukavalta lapsen jalassa, täytyy käyntivaraa olla vähintään 12mm, uusissa kengissä käyntivaraa voi olla jopa 17mm.

Voiko toisen vanhoja kenkiä käyttää?

Voit käyttää lapsellasi toisten vanhoja kenkiä, kunhan ensin varmistat, että niiden pohja on tasaisesti kulunut. Epätasaisesti kulunut kenkä voi ohjata lapsen jalan väärään asentoon.

 

Sirpa Kivi, Lähihoitaja, Jalkojenhoitaja AT 

Lähteet:
Minna Stolt, Anne Flink, Riitta Saarikoski, Petri Väyrynen. Jalkaterveys 1.painos 2017. Helsinki: Duodecim.
www.kinderfuesse.com

www.kevytjalkineet.fi

Aikaa lapselle tiimi kiittää Sirpaa tästä tärkeästä aiheesta.