HOX: ikenet vuotaa verta!

Ien- ja kiinnityskudossairauksien vaikutus tulevan äidin ja isän suussa

 

Mikä on ientulehdus?

Ientulehdus on kiinnityskudossairauksien varhaisvaihe ja ilmenee yleisimmin hampaiden harjauksen yhteydessä esiintyvänä ienverenvuotona, suun pahana makuna tai hajuna, ikenien punoituksena ja turvotuksena.

Tämä suun vaiva on erittäin yleinen aikuisten ja nuorten sekä joskus jopa lasten suun pehmytkudoksessa. Lapsella esiintyessään ientulehdus on heti toimenpidettä vaativa taudin oire ja suunhoidon ammattilaisten ja koko perheen yhteistyöllä tauti on pian hoidettu ja saatu kuriin.

Tulehduksen aiheuttaa hampaiden pinnalle kerääntynyt bakteeriplakki. Jos plakkia ei poisteta hampaista niitä harjaamalla, se kovettuu syljessä olevien mikrobien vaikutuksesta, jolloin siitä muodostuu hammaskiveä. Eli hammaskivi on kovettunutta plakkia. Plakki on vaaleaa taikinamaista ja sen voi nähdä paljain silmin esimerkiksi hampaiden ienrajassa.

 Ientulehdus pystytään estämään hammasvälien puhdistamisella ja hyvällä suuhygienialla.  Jos plakki on ehtinyt jo kovettumaan hammasväleihin hammaskiveksi, niin tulehdus ei katoa pelkällä hammasvälien puhdistamisella.

Tulehduksen päästessä ikeneen, se ei parane, jos plakkia ja hammaskiveä ei poisteta suuhygienistin tai hammaslääkärin toimesta.  Vasta tulehduksen aiheuttajien poistamisen jälkeen paraneminen voi alkaa.

Mitä jos ientulehdusta ei hoida?

Hoitamaton ientulehdus voi edetä parodontiitiksi eli kiinnityskudossairaudeksi. Jos sairaus pääsee etenemään pidemmälle, syntyy syviä ientaskuja ja luukatoa hampaiden ympärillä leukaluussa, sekä hampaiden liikkuvuuden lisääntymistä joka johtaa hampaan/ hampaiden irtoamisen.

Hoitamattomana parodontiitti on etenevä sairaus, jota ei voi parantaa, ainoastaan voidaan pysäyttää sen eteneminen. Leukaluussa muhivat märkäbakteerit ovat suorassa yhteydessä koko muun kehon verenkiertoon ja rasittavat huomattavasti koko elimistöä.

Toisin kuin ientulehdus eli gingiviitti, joka paranee jälkiä jättämättä, parodontiitti aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita. Parodontiitti on yleinen tulehdussairaus aikuisväestössä ja sen on todettu voivan olla riskitekijä sydäninfarktille, aivoinfarktille ja valtimonkovettumataudille (ateroskleroosille). 




Raskaus ja tuleva vauva

Odotus aikana suun pH usein laskee eli suu happamoituu. Myös suun mikrobitasapaino muuttuu ja haitallisten mikrobien määrä lisääntyy raskauden lopulla ja imetyksen aikana. Syljen pH palaa ennalleen heti synnytyksen jälkeen, mutta mikrobien määrät voivat pysyä suurina vielä imetyksen aikanakin.

Ientulehdus voi esiintyä myös ilman hampaan pinnalle kertynyttä plakkia, näistä yleisin on raskausajan gingiviitti, joka ilmenee raskauden keskikolmanneksella, joka johtuu elimistön hormonimuutoksista

Raskauden aikana hormonaaliset muutokset kehossa voivat aiheuttaa suussa normaalia voimakkaamman reaktion bakteeri plakkiin hampaiden pinnoilla. Pieni määrä plakkia voi aiheuttaa voimakkaan ientulehduksen. Raskausajan ientulehdus aiheuttaa runsasta verenvuotoa ikenistä ja ien alkaa vuotaa verta herkästi pienestäkin kosketuksesta.

Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudostulehdus voi lisätä keskossynnytysten vaaraa. Silloin tulehtuneet ientaskut keräävät paljon bakteereita ja niiden aineenvaihduntatuotteita, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia koko elimistöön. Suun bakteeritasapainon järkkyminen voi lisätä myös keskossynnytyksiä. Lisäksi parodontiitti voi altistaa raskausmyrkytykselle ja lapsen alhaiselle syntymäpainolle.

Parodontiitin taudinaiheuttajat voivat kulkeutua suusta verenkierron kautta sikiö-istukka-alueelle ja aiheuttaa siellä etäinfektion. Äidin keho reagoi suussa olevaan tulehduksen aiheuttamaan infektioon, mikä voi välillisesti vaikuttaa sikiö-istukka-alueella, joka voi johtaa esimerkiksi kohdunsisäiseen tulehdukseen tai kohdunsuun avautumiseen ja supistuksiin.



Terve ien



Parodontiitti

Kuinka isä ja äiti voi ennaltaehkäistä ja hoitaa ien- ja kiinnityskudossairauksia?

Säännöllinen ja huolellinen suun omahoito on tärkeää, koska sillä voidaan tehokkaasti ehkäistä ien- ja kiinnityskudossairauksia. Säännölliseen omahoitoon kuuluu: hampaiden harjaus kahdesti päivissä fluorihammastahnalla sekä hammasvälien päivittäinen puhdistus hammaslankaimella, hammasväliharjalla yms

Raskauden aikana äidin tulisi välttää suuria hoitotoimenpiteitä. Ensimmäisen kolmanneksen aikana voidaan tehdä suun perustutkimuksen lisäksi suun sairauksia ehkäiseviä hoitotoimenpiteitä. Toisen kolmanneksen aikana voidaan suorittaa korjaava hoito sekä muut rasittavat toimenpiteet. Korjaavaan hoitoon kuuluvat esimerkiksi hampaiden paikkaukset. Viimeisellä kolmanneksella vältetään hoitotoimenpiteitä, koska esimerkiksi hoitoasento hammaslääkärissä voi tuntua hankalalta ja vauva voi painaa sisäelimiä.

Ientulehduksen, parodontiitin ja karieksen ehkäisy ja mahdollinen hoito on hyvä tehdä jo ennen lapsen syntymää, koska nämä ovat tarttuvia bakteeritauteja.

Sinällään ienverenvuotoa ei pidä pelätä, vaan vuotava alue pitäisi pyrkiä puhdistamaan tavanomaista useammin muutaman päivän ajan. Kun bakteeriärsytys vähenee, myös verenvuoto ikenistä loppuu.

 

Koska tauti voi antaa hyvin vähän merkkejä itsestään, hammaslääkärin tekemä kiinnityskudosten terveydentilan tutkimus on avainasemassa taudin löytämisessä jo sen varhaisvaiheessa. Erityisen tärkeää se on henkilöillä, joilla on taudille altistavia riskitekijöitä, esimerkkinä tupakoitsijat ja diabetesta sairastavat. Taudin varhainen toteaminen edesauttaa hyvään ja pysyvään hoitotulokseen pääsemistä. Pälkäneen ja Kangasalan yhteistoiminta-alueella suunhoidon yksiköissä toimiville suuhygienisteille odottavan perheen vanhemmat voivat varata ajan yksilölliseen vastaanottokäyntiin. Ensimmäistä lastaan odottavalle perheelle käynti on maksuton.

 

 

Aikaa Lapselle työryhmä kiittää asiantuntijanäkemyksestänne suuhygienistiopiskelijoita  Sanni Lähdekorpi ja Sanni Petäjämäki

Lähteet:

DUODECIM TERVEYSKIRJASTO

Terve suu

10.6.2015

Honkala, Sisko. Terveet ikenet. Julkaisussa Terve suu kuvat. Valokuvaaja: Veli-Jukka Uitto. Viitattu 31.7.2019. https://www.terveysportti.fi/xmedia/tvk/kuva2.60b.jpg , Terveysportti

Hiiri, Anne. Parodontiitti eli kiinnityskudossairaus. Julkaisussa Terve suu kuvat. Valokuvaaja: Veli-Jukka Uitto. Viitattu 31.7.2019. https://www.terveysportti.fi/xmedia/tvk/kuva14.20.jpg , Terveysportti.

Gürsoy, M. & Graziani, F. 2017. Biologial mechanisms between periodontal diseases and pregnancy complications. European Federation of Periodontology.

Hammaslääkäriliitto. 2013. Odottavan äidin suunterveys. Suomen hammaslääkäriliiton www-sivut.

Parodontiitti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 13.11.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi

Sirviö, K. 2015. Odottavat perheet ja äidin suun terveydenhoito. Teoksessa Heikka, H., Hiiri, A., Honkala, S., Keskinen, H. & Sirviö, K. Terve suu. Kustannus Oy Duodecim.

SANOJEN MAHTI

 

 

Miltä lapsesta mahtaa tuntua jos kuulee näitä asioita kotona tai vastaanotolla

 

 

 

 

• Positiivinen kehuminen vahvistaa lapsen itsetuntoa ja rentouttaa.
• Aikuisen vitsit eivät useinkaan toimi jännittävässä tilanteessa.
• Lapsi ei päätä hoidosta
• Ethän nolaa lasta
• Usko lapsesi mahdollisuuteen selvitä tilanteesta
• Kunnioita lasta, ole turvallinen aikuinen
• Vastuu kuuluu aina aikuiselle
• Tee hankalasta tilanteesta lapsellesi helpompi.
• Kannusta lasta.
• Tunnista omat inhimilliset rajasi: Jos itseäsi jännittää tai pelottaa toimenpide, luothan silti rohkaisevan asenteen lapsellesi

 

LÄSNÄ JA LÄHELLÄ TÄRKEÄLLÄ HETKELLÄ

Kauhee nälkä! Ota pala!

 

 

Alle kouluikäisen lapsen aamu- ja välipalan huolehtivat aikuiset kotona tai hoidossa. Lapsella ei ole vielä minkäänlaista vastuuta alle kouluikäisenä miettiä mitä ja koska syödään, näistä asioista aikuiset huolehtivat lapsen puolesta. Eskarivuoden aikana on hyvä alkaa opetella koululaistaitoja. Koululaistaitoihin kuuluvat aamupalan ja välipalan syöminen itsenäisesti. Näihin itsenäisiin taitoihin voi ajatella kuuluvan myös käsien ja hampaiden pesun ennen aamupalaa. Lapsen on hyvä osata myös esim. kuoria hedelmiä, kaataa maitoa lasiin, voidella leipää, leikata juustoa, kurkkua, tomaattia, paprikaa tai muuta leivälle sopivaa. Jos puuro maistuu lapselle aamulla, voisi lapsi opetella tekemään puuron mikrossa. Illalla voi yhdessä lapsen kanssa valmistella sopivaa aamupalaa jääkaappiin odottamaan. Aina eivät vanhemmat pysty osallistumaan lapsen kanssa yhteiselle aamupalalle ja siksi on hyvä, että lapsi tietää, mikä valmiiksi laitetuista annoksista on tehty hänelle aamua varten. Hyvä ja ravitseva aamiainen antaa lapselle voimaa jaksaa koulussa siihen asti, että siellä saa lounaan.



Kuva: Neuvokasperhe

 

Koulupäivän jälkeen lapselle on hyvä opettaa käsien pesu heti koulusta tulon jälkeen. Näin välipalan syöminen sujuu puhtailla käsillä. Pienille koululaisille välipala olisi hyvä olla valmiina jääkaapissa odottamassa. Esikoulussa ja iltapäiväkerhossa nämä välipalat lapsi saa valmiina, mutta kotiin tulevat koululaiset joutuvat etsimään välipalan itse jääkaapista, mikäli sitä ei ole yhdessä valmisteltu. Ilman välipalaa eivät kotitehtävät maistu ja lasta kiukuttaa viimeistään siinä vaiheessa, kun vanhemmat tulevat töistä kotiin. Päivällisen odottaminen voi olla mahdoton tehtävä, kun nälkä kurnii vatsassa.

 

 

Säännöllisestä ateriarytmistä jaksamista ja turvaa

 

Tuttuina toistuvat arjen rutiinit vahvistavat lapsen turvallisuudentunnetta, toimintakykyä ja luovat päivään reipasta ryhtiä. Säännöllinen ateriarytmi auttaa lasta jaksamaan läpi päivän touhujen, tukee hyvää keskittymiskykyä ja lapsen luontaisen nälän- ja kylläisyydensäätelyn kehittymistä, edesauttaa riittävää ja monipuolista ruokailua ja turvaa hammasterveyttä. Lapsuuden ruokatottumukset luovat pohjan myös aikuisuuden ruokailutottumuksille ja edelleen terveydelle.

Aikuisen tehtävänä on päättä mitä, milloin ja missä syödään. Ateriarytmi on aikuisen vastuulla. Lapsi sen sijaan päättää, minkä verran syö. Lapsilla on tarkka luontainen nälän- ja kylläisyydensäätely - luota lapsen kykyyn arvioida oman kehonsa tarpeita.  Mikäli vatsa täyttyy ennen kuin lautanen on tyhjä, ruokaa voi jättää syömättä.

 

Kuva: Neuvokasperhe

 

Vireyttä, vinkkejä ja verensokeritasojen hallintaa

Riittävä ja monipuolinen aamiainen on säännöllisen

ateriarytmin kulmakivi. Monipuolinen aamiainen turvaa

vireyden aamupäivän ajaksi, auttaa nälkää pysymään

loitolla lounaaseen asti, antaa energiaa aamupäivän leikkeihin

ja uuden oppimiseen ja tukee keskittymiskykyä. Välipala

 antaa energiaa kesken päivän, tukee verensokeritasojen

 hallintaa ja auttaa jaksamaan seuraavaan ateriaan asti.

 

Toteutustapoja monipuolisen aamu- ja välipalan rakentamiseen on monia. Käytä mielikuvitusta ja ota lapsi mukaan aamiaisen ja välipalan suunnitteluun sekä valmistamiseen. Hyvä nyrkkisääntö aamu-, väli- ja iltapalan koostamisen on seuraava: lapsen oman kourallisen verran jotakin värikästä, jotakin kuitupitoista ja jotakin maitovalmistetta/leikkelettä/kananmunaa/kasvipohjaista maidonkorviketta.

Kuva: TOTA/ Sydänliitto

 

Tässäpä vielä Neuvokkaan perheen vinkit virtaa lisääviin välipaloihin:

 

• Hedelmät ja marjat maistuvat maustamattoman jogurtin, viilin tai rahkan kanssa. Hedelmistä voi sekoittaa värikkään hedelmäsalaatin.
• Pilko jääkaappiin valmiiksi kasviksia ja hedelmiä. Sieltä niitä on helppo napsia välipalaksi.
• Täysjyväleipä, sämpylät, rieska ja karjalanpiirakat ovat hyvä pohja välipalalle. Näkkileipä ja hapankorppu tuovat rouskuvaa vaihtelua. Pinnalle sipaistaan kasvirasvalevitettä ja päälle pinotaan suosikkikasviksista mahtava keko.
• Kotitekoisia myslipatukoita voi paistaa uunissa yhdessä lasten kanssa. Jokainen saa eväspatukkaansa omat lempparit pähkinöistä ja kuivatuista hedelmistä.
   

 Lisää hyviä vinkkejä lapsiperheen arkeen löytyy osoitteesta www.neuvokasperhe.fi .

 

Tiiamari Tuominen

Ravitsemussuunnittelija (TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti)

NAM! Äidinmaitoa!

 

Imetys, mikä mahtava ja tunteita herättävä sana!

Raskaana, synnyttämässä ja sen jälkeen pääsee imettämään. Vauvantahtisuus, lypsäminen, tiheän imun kaudet ja monta muuta uutta asiaa riittää omaksuttavaksi tuoreille vanhemmille. Imetys ei ole vain lapsen ravintoa, vaan tankkausta perheen hyvinvointiin.

 

Imetys tuntuu helposti luovan paineita odottaville perheille. Useimmat äidit miettivät alkuraskaudessa imettävänsä, jos maito riittää. Ajatuksen voisi kuitenkin kääntää: mitä voin tehdä maidontulon ja imetyksen onnistumiseksi? Imetysohjaajat, muut terveydenhuollon ammattilaiset ja vertaisohjaajat opastavat mielellään.

 

Imetysohjausta ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen

 

Äitiysneuvolassa imetyksen ohjaus ja imetyksen onnistumisen ennakointi ovat yksi keskeisistä asioista valmistauduttaessa vanhemmuuteen. Imetysohjaussuunnitelman mukaan tavoite on varmistaa jokaiselle odottavalle äidille keskeiset imetyksen osaamiseen liittyvät tiedot ja tekniset taidot, motivoida täysimetykseen ja luoda imetysluottamusta. Neuvolassa haluamme varmistaa, että jokainen lapsi voisi saada äidinmaitoa ˗ parasta mitä vastasyntyneelle on tarjolla! Tietenkin jokainen perhe tekee itse päätöksensä, miten haluaa lastaan ruokkia. Oleellisinta vauvan kehityksen kannalta on lämmin vuorovaikutus aikuisen kanssa ja rakastava hoiva. Kiintymyssuhde on tärkeä tunneside, joka muodostuu vauvan ja häntä hoitavan aikuisen välille. Imetys tukee turvallisen kiintymyssuhteen kehittymistä.

 

Tunnistatko hyvän imuotteen?

Mitkä ovat imetyksen turvamerkit eli mistä tiedät, että vauva saa riittävästi maitoa?

Näitä kysymyksiä ja muita olennaisia imetysasioita on hyvä pohtia ja oppia tunnistamaan jo raskauden aikana.

 

Synnytyssairaalassa henkilökunta jatkaa imetyksen ohjausta ja tukemista VAMY-ohjelman mukaan. Vauvamyönteinen Pirkanmaa - toimintamalli pyrkii varmistamaan kaikille vauvoille lapsentahtisen rintaruokinnan onnistumisen.

 

Tampereen yliopistollisen sairaalan Syntymäpaikka on ottanut käyttöönsä tammikuun puolivälissä uudet toimivat tilat synnytystoimintaan ja keskosten hoitoon D-rakennuksessa. Imetys ja perheiden yhdessä olo keskolassa voidaan toteuttaa aiempaa helpommin omassa rauhassa ja yksilöllisemmin.  Synnytysvuodeosastoilla ja potilashotellin Perheonni- kerroksessa imetysohjaus on oleellinen osa hoitoa ja sujuvan imetyksen varmistamista. 

 

Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä vauvaa ja heti syntymän jälkeen pyritään turvaamaan vauvan ensi-imetys synnytyssalissa. Äidin iholle päästyään vauva alkaa hamuta rintaa ja osaa useimmiten heti tarttua rintaan saadakseen itselleen elinvoimaa ensitipoista synnytyksen jälkeen.

Alkuun maitoa erittyy vain pieniä määriä, mutta pääosin riittävästi vauvan pienikokoiselle vatsalle. Mitä useammin vauva pääsee äidin ihokontaktiin ja rinnalle, sitä paremmin hän aktivoi äidin maidontulon käynnistymistä. Nykyään sairaalassa olon aikana pidetäänkin tervettä vastasyntynyttä ilman vaatteita ja vauvat ovat mahdollisimman paljon vanhemmilla suoraan ihokontaktissa. Näin varmistetaan imetyksen käynnistyminen ja myös vauvan lämpimänä pysyminen. 

 

 

Imetyksen alku sujuu vaihtelevasti. Osa äiti-vauva-pareista keksii heti yhteisen sävelen ja imetys sujuu vaivattomasti. Useimmiten imetys vaatii kuitenkin opettelua, kuten mikä tahansa muu uusi taito.

 

Äitiysneuvolan terveydenhoitajan kotikäynnillä ja ensimmäisillä neuvolakäynneillä äiti saa lisää ohjausta esimerkiksi imetystekniikasta, imetysasennoista ja muista mieltään askarruttavista kysymyksistä.

Haastavastikin alkanut imetys lähtee useimmiten hyvin käyntiin, kun äiti voi rauhallisesti harjoitella imetystä omassa kodissaan tutussa ympäristössä.

Monipuolisesti eri imeytysasentoja kokeillen löytyvät yleensä omat suosikit. Vauvan voi ottaa viereen sängylle makuulla imettäen, vatsan päälle äidin ollessa takanojassa  tai häntä voi imettää mukavasti tuolissa istuen, vauva joko sylissä tai kainalon puolella. Alkuun asentoja voi tukea esim. tyynyillä.

Erilaisilla imetysasennoilla varmistetaan hyvää imuotetta ja  rinnan tyhjenemistä.  Vaihtoehtoja on monia, kysypä siis rohkeasti apuja tai kokeile omatoimisesti.

Imetyspulmia saattaa varsinkin ensimmäisinä viikkoina ilmaantua, mutta useimmat pulmat ovat ratkaistavissa.

 

Lastenneuvolassa keskustellaan myös imetyksestä ja imetysohjaajakoulutetut terveydenhoitajat ohjaavat mielellään lisää rintaruokinnan turvaamiseksi.

 

Imetyksen tuki ry tarjoaa äideille hyvää vertaistukea ja imetysohjausta saa yhdistyksen koulutetuilta tukiäideiltä. Vinkkejä voi saada imetyksen tuen ryhmäkäynneillä tai  facebook -ryhmässä.

Kangasalla on oma imetystukiryhmänsä, johon voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse osoitteeseen kangasala.imetys@gmail.com. Tukiryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja siihen voi osallistua myös lähikunnista.

 

Kaikki tuki lähipiiriltä, puolisolta, ystäviltä ja kokeneilta imettäneiltä naisilta edesauttaa epävarmuutta kokevaa äitiä. Imetys on kannattava satsaus lapsen tulevaisuuteen niin fyysisen terveyden edistäjänä kuin vuorovaikutuksen ja mielenterveyden vahvistajanakin. Pitkäaikaiset terveydelliset hyödyt on tutkimuksin osoitettu myös äidin terveyteen.

   

Hyvin käynnistynyt imetys lähtee yleensä sujumaan pääosin omalla painollaan. Äidin oman hyvinvoinnin vahvistaminen, lepo, monipuolinen ravitsemus ja riittävä veden juominen päivittäin ylläpitävät hyvää maidon tuloa. Vauvan kanssa saa läheisyyttä kaikissa imetystilanteissa. Tästä läheisyydestä vauva nauttii erityisen paljon. Äidin tuoksut ja kehon äänet ovat vauvalle kaikkein tutuimpia elämän alkutaipaleella. Vietä imetyshetket vauvaan keskittyen, anna hänen nauttia äänestäsi ja läheisyydestäsi. Voit hyräillä tai jutella vauvalle samalla, kun tarjoat hänelle ravintoa. Yöllä vauva rauhoittuu rinnalle ja saa taas takaisin unenpäästä kiinni helpommin, kun pidät häntä lähellä itseäsi. Vauvan aikana netissä surffaaminen tai somessa viestittely vie huomion vauvasta ja hänelle annetusta ajasta. Myös puhelimessa jutteleminen samalla, kun vauva syö, vie huomion pois vauvasta ja hänelle tärkeistä asioista. Vauva kaipaa ruokarauhaa niin kuin me aikuisetkin. Jakamaton keskittyminen vauvaan rauhoittaa sekä äitiä, että vauvaa. Äidillä on lupa “ olla vaan”, eikä tarvitse tehdä muuta, kuin olla vauvan saatavilla.

 

Entä jos imetys ei sujukaan?

 

Vaikka imetys onkin lapselle parasta ravintoa, joskus saattaa tulla eteen tilanne, jossa äidistä tai lapsesta johtuen imetys ei suju tai äidin jaksaminen on koetuksella.

Ammattilaisten koetaan joskus jopa painostavan imetyksen jatkamiseen ja lisäruuan annon jarrutteluun. Tavoitteena on kuitenkin imetyksen jatkaminen lapsen parhaaksi. 

Kun vanhemmat tietävät, että maidontulo vaihtelee ja vauvalla on luonnostaa tiheän imun kausia, ei lisäruuan anto ole tarpeen vaan ratkaisuna toimii tiheät imetyskerrat.

Äidinmaidon nostattamiseen on monia keinoja ja ne kannattaa aina käydä läpi ennen mahdollista lisäruuan aloittamista. Lisäruokaa eli useimmiten korvikemaitoa suositellaan ainoastaan lääketieteellisestä syystä ja nykysuositusten mukaan rintaruokintaa tukevalla tavalla hörpyttämällä tai ruiskulla, ei pullosta.

Äidinmaitoa  ja läheisyyttä

 

Imetystä jatketaan suositusten mukaan täysimetyksellä 4 -  6 kk ikään asti (THL). Tällöin lapsi saa ainoastaan äidinmaitoa ja D-vitamiinilisän. Imetystä suositellaan jatkettavaksi  vähintään vuoden ikään asti. Osittaisimetyksellä oleva lapsi saa äidinmaidon lisäksi joko korvikkeita tai kiinteitä ruokia.  Jos imetys lopetetaan suosituksia aiemmin, keskeistä on silloinkin läheisyys ja hyvä vuorovaikutus vauvan kanssa.

 

 Imetyksestä luopuminen voi olla monelle haastava ja kenties syyllisyyttäkin aiheuttava asia. Mahdollisista imetyspettymyksistä kannattaa keskustella neuvolassa tai purkaa tilannetta tukipiiriin kuuluvien kanssa.  Imetyksen jatkuessa pidempään luonnollinen vieroittaminen äidinmaidosta tapahtuu yksilöllisesti esimerkiksi lapsen siirtyessä perheen normaaliin ruokavalioon tai äidin palatessa työhön.

 

Mukavia ja rentouttavia imetyshetkiä vauvasi kanssa!

 

 

Linkit:

https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/imetyksen-edistamisen-toimintaohjelma 

 

https://imetys.fi/

 

https://www.tays.fi/fi-FI/Raskaus_ja_synnytys/Imetys/Ensiimetys

 

https://www.tays.fi/fi-FI/Raskaus_ja_synnytys/Imetys/Vauvantahtinen_imetys

 

Kuvat Unsplash