Saimme luvan jakaa blogissamme tämän Sydänliiton Neuvokas
perheen erinomaisen tekstin ruutuajan vaikutuksesta ryhtiin ja rankaan. Harvoin
tulee ajateltua miten kokonaisvaltainen vaikutus ruutuajalla voi olla
ihmiselle.
Ruutuajan vaikutus ryhtiin ja
rankaan
Ruutuaika on yksi yleisimpiä
teemoja, johon vanhemmat kysyvät neuvoa. Mitä se vaikuttaa terveyteen, mitä
siinä tulisi huomioida, miten voisi vähentää ruutuajan haittoja? Oheen on
koottu faktoja terveyden näkökulmasta ja muutamia vinkkejä, joiden avulla ruutuajasta
voi tehdä terveellisempää. Vinkit on kerätty lapsen ruutuajan näkökulmasta,
mutta niitä voi hyvin soveltaa koko perheelle.
Ruutuajan vaikutus terveyteen
Nykyaika suosii istumista. Vaikka
päiviin mahtuisi liikunnallisia hetkiä, voi paikallaan oloa kertyä huomaamatta.
Suuri osa tästä ajasta kuluu eri ruutujen ääressä. Media on lapselle kanava
olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kehittää omaa identiteettiään
Toisaalta ruutujen edessä vietettyyn aikaan liittyy myös muita vaikutuksia,
erityisesti ryhdin ja rangan kannalta. Miten ruutuaika vaikuttaa lasten
terveyteen - ja kuinka voisimme ehkäistä ruutuajan vaikutuksia? Ruutuaika on
osa meidän arkipäivää ja on hyödyllistä tunnistaa seikkoja, joilla voimme tukea
perheen hyvinvointia. Nykyaika suosii istumista. Vaikka päiviin mahtuisi
liikunnallisia hetkiä, voi paikallaan oloa kertyä huomaamatta. Suuri osa tästä
ajasta kuluu eri ruutujen ääressä. Media on lapselle kanava olla sosiaalisessa
vuorovaikutuksessa ja kehittää omaa identiteettiään Toisaalta ruutujen edessä
vietettyyn aikaan liittyy myös muita vaikutuksia, erityisesti ryhdin ja rangan
kannalta. Miten ruutuaika vaikuttaa lasten terveyteen - ja kuinka voisimme
ehkäistä ruutuajan vaikutuksia? Ruutuaika on osa meidän arkipäivää ja on
hyödyllistä tunnistaa seikkoja, joilla voimme tukea perheen hyvinvointia.
Ruutuajan merkittävimmät
haittavaikutukset liittyvät pitkäkestoiseen ja yhtäjaksoiseen istumiseen ja
muuhun paikallaan olemiseen. Katsotaan hieman tarkemmin vaikutuksia tuki-ja
liikuntaelimistössä, eli meitä kannattavissa ja liikuttavissa rakenteissa,
kuten luustossa, nivelissä ja lihaksissa. Näiden rakenteiden normaali
kehittyminen lapsuudessa ja nuoruudessa on tärkeää myös terveen aikuisuuden
kannalta.
Niska- ja hartiaseudun vaivat
Ryhdikäs asento ja liikkuminen
ruudun edessä auttavat suojautumaan niska-hartiaseudun kivuilta, joita
paikallaan pysyvä, kumara asento voi aiheuttaa. Määrällisesti lisääntynyt
teknologian käyttö on yhdistetty nuorten kipuilun yleistymiseen, joten tauotus
ja oikea asento ovat osa ruutuaikaa.
Selkäkipu
Selkäkipua välttääkseen kannattaa
vähentää erityisesti runsasta television katselua ja pitkittyvää istumista
esimerkiksi tietokoneella tai pelatessa. Erityisesti huonot asennot ja lyhyt
katseluetäisyys (<15 cm) esim. padin äärellä lisäävät alaselkäkivun riskiä.
Päänsärky
Vähemmän ruutuaikaa käyttävillä myös
päänsärkyä näyttäisi ilmenevän harvemmin. Päänsärky voi liittyä esimerkiksi
huonoon asentoon, valoärsytykseen tai äänenvoimakkuuteen.
Muut kipuoireet
Ruutuajan vähentäminen auttaa
suojautumaan myös muilta oireilta, kuten käsi-, sormi- ja ranneoireilta.
Unen määrän väheneminen ja uniongelmat
Vähäisempi ruutuaika tukee parempaa
unen laatua ja määrää. Ruudut ja toiminta niiden äärellä voi aktivoida aivoja
psykologisesti ja fyysisesti siten, että nukahtamisesta tulee vaikeampaa ja
unen laatu kärsii. Kirkkaiden ruutujen käyttö yli 2 tunnin ajan voi häiritä
unihormoni melatoniinin eritystä, mistä voi seurata nukahtamisen vaikeutta.
Yöunen aikana kehon palautuminen tehostuu ja erityisesti kasvuhormonin eritys
lisääntyy. Kasvuikäisen on siis erityisen tärkeää nukkua riittävästi, jotta
aivojen ja kehon palautuminen sekä terve kasvu on turvattu. Olemme yksilöllisiä
siinä, miten ruudut unemme laatuun vaikuttaa.
Terveemmin ruuduilla, miten?
Tauottaminen
Sekä istumisen, että pelaamisen
tauottaminen on tärkeää. Näin ehkäistään pitkien yhtäjaksoisten
paikallaanolojaksojen syntymistä, ja tuetaan lapsen liikkumista, ja samalla
normaalia kasvua ja kehitystä. Tuntia pidempään ei saisi istua yhtäjaksoisesti.
Istumista voi myös tauottaa esimerkiksi pelin jaksojen mukaan. Tauottaminen on
tärkeää myös silmien lepuuttamisen kannalta. Esim. 15-30 minuutin välein on
hyvä suunnata katsetta kauemmaksi. Pieni voimistelu ja hartioiden
rentouttaminen parantavat verenkiertoa ja vapauttavat jännityksiä myös
kasvoista.
Käyttäjälle sopiva työpiste
Hyvä asento ja fyysisesti sopiva työasema
ovat kaiken a ja o. Useissa kodeissa tietokone on aseteltu
vanhempia varten, joten jos lapset käyttävät samaa työpistettä, on tärkeää
tarkistaa muutama seikka:
·
Tuolin korkeus:
kantapäiden pitäisi yltää lattiaan, reidet vaakatasossa.
·
Pöydän korkeus: korkeudella, josta hiirtä tai
näppistä käytettäessä kädet ovat kyynärpäiden tasolla tai hieman alempana.
Kyynärpäät tuettuna pöytään tai tuolin käsinojiin. Jos pöytä on kiinteä, säädä
tuolia ja käytä tarvittaessa jalkatukea
·
Näytön asettelu: suoraan käyttäjän edessä, noin
käsivarren mitan päässä. Ruudun yläreuna tulisi olla silmien kohdalla tai
hieman alempana.
·
Näppäimistö ja hiiri:
tulisi valita käyttäjän koon mukaan. Hiirtä käytettäessä ranteen tulisi olla
suorana.
Lapsi on hyvä totuttaa ryhdikkääseen
asentoon, jotta asentovirheitä tai kiputiloja ei pääse syntymään.
Tuolissa istuessa alaselkä tulisi olla tuettuna selkänojaan ja ranka
suorana. On tärkeää säilyttää lanneselän luonnollinen notko, ja tuki
lanneselässä pienentää välilevypainetta. Jos käytössä on kiinteä tuoli, voi
alaselkää tukea esimerkiksi tyynyn avulla. Hartiat rennoiksi ja olkavarret
lähelle vartaloa! Tuolin voi korvata esimerkiksi jumppapallolla, ja toisaalta
tietokonetta ja puhelinta voi käyttää seisaallaankin. Oikean asennon löytämistä
voi harjoitella vaikkapa lapsen kanssa yhdessä.
Vältä someniska
Tiesitkö, että ruudun tuijottaminen
pää alaspäin kohdistaa niskaan noin keskikokoisen koiran painon? Usein lapset
kuitenkin tykkäävät selailla puhelinta tai muuta laitetta esimerkiksi sohvalla
tai vanhemman läheisyydessä tämän puuhaillessa muuta. Silloin on hyvä
kiinnittää huomiota, että lapsi pitelee puhelinta edessään, noin suun
korkeudella, ei alhaalle kumartuneena. Sohvalla makoillessa taas voi laittaa
pään alle tyynyjä ja nostaa jalat koukkuun.
Sisustus
Suosikaa lapsen huoneessa
sisustusta, joka motivoi vaihtamaan asentoa. Sopisiko lapselle jumppapallo
istuimeksi koneen ääreen? Lapsen saatavilla on hyvä olla leluja, kattoon voi
ripustaa lapsen kiinnostuksen mukaan vaikkapa eläimiä, planeettoja tai keijukaisia,
joita voi ”lennättää” tai mitäpä jos pitäisitte havaintopäiväkirjaa ikkunasta
nähdyistä linnuista tai vuodenajan merkeistä? Televisio ja muut älylaitteet
olisi hyvä sijoittaa muualle kuin lapsen huoneeseen. Tällöin lapsi ei
esimerkiksi iltaisin ”unohdu” pelaamaan tai somettamaan, ja sopiva
rauhoittuminen yöunta varten on paremmin taattu. Voitte myös perheenä koittaa
ratkaisua, jossa kaikki perheen ruudut on sijoitettu pääosin yhteen huoneeseen,
esim. olo- tai vierashuoneeseen.
Helli silmiä
Pitkäaikainen tietokonetyöskentely
voi rasittaa myös silmiä. Tarkassa työskentelyssä silmien räpyttely usein
harvenee, mikä johtaa helposti silmien kuivumiseen. Räpytysrefleksi hidastuu
entisestään, jos katsesuunta on ylöspäin. Tämän takia on erityisen tärkeää,
että näyttöruudun yläreuna sijoittuu silmien kohdalle tai alemmas. Tällöin myös
niska- hartiaseudun lihakset ovat luonnollisemmassa asennossa, ja verenkierto
pelaa. Työpisteen on hyvä olla myös riittävän valaistu. Tärkeää on myös välttää
häiritseviä heijastuksia tai häikäisyä silmiin. Toisinaan taas on paikallaan
himmentää oman ruudun kirkkautta, sillä se pienentää valoärsytystä silmiin.
Ruudut kiinni ajoissa
Ruutujen kirkas valo tai
pelikokemuksesta virittynyt mieli voivat hankaloittaa nukahtamista tai
aiheuttaa uniongelmia. Pelaaminen tulisikin lopettaa vähintään tuntia ennen
nukkumaanmenoa.
Pelit, joissa liikutaan ja seistään
Jos lapsi nauttii pelaamisesta,
mitäpä jos koittaisitte pelejä, joissa liikutaan tai seistään. Näin asentoon
tulee vaihtelua ja liikuntaa kertyy kuin huomaamatta. Tällaisia pelejä on
runsaasti älypuhelimille ja konsoleille. Osa peleistä on sopivia myös aikuisten
makuun. Esimerkiksi JungleRace, Just dance now, Pokemon Go ja Fitness Village.
On hyvä huomioida, että liikunta
tukee lapsen tervettä kasvua ja kehitystä ja tämän takia ruutuajan ei tulisi
viedä aikaa liikkumiselta ja leikiltä. Ruutuaika on läsnä arjessamme, joten
välillä on hyvä pohtia miten ja kuinka paljon vietämme aikaa ruuduilla.
Ruutuaika ja hyvä fyysinen terveys eivät sulje toisiaan pois. Tavoitteena on
hyvinvoinnin ylläpitäminen ja terveet tottumukset, ei yksioikoinen
rajoittaminen.
Vuonna 2019 WHO linjasi, että alle
5-vuotiaiden lasten ruutuajan ei tulisi ylittää yhtä tuntia päivässä ja vuoden
ikäiset tai sen alle, eivät mielellään olisi lainkaan ruutujen ääressä.
Neuvokas perhe / Sydänliitto www.neuvokasperhe.fi