Lasten jalkaterveys

Oma lapsi on tärkeintä mitä meillä on. Haluamme luoda lapsillemme mahdollisimman hyvät lähtökohdat elämälle. Huolehdimme hänen hyvinvoinnistaan parhaalla mahdollisella tavalla sitä tietoa käyttäen mitä meillä on saatavilla. Tässä tekstissä käyn läpi mm. lasten jalkaterveyttä ja hyvien kenkien ominaisuuksia.

Suomessa kiinnitetään jalkoihin vielä melko vähän huomioita verrattuna esimerkiksi hampaisiin ja suun terveydenhoitoon. Suunterveydenhoito on todella tärkeää, mutta yhtä tärkeää on jalkojenhoito. Terveitä hampaita kuin terveitä jalkojakin tarvitsemme läpi elämän polun.

Koen tärkeäksi opettaa lapselle jalkaterveydestä huolehtimisen osaksi päivittäistä perusterveydenhoitoa. Lapsen kokonaisterveydelle ja liikkumiskyvylle on hyötyä hyvästä jalkaterveydestä. Keskeisin asia lasten jalkaterveydelle on sopivan kokoiset sukat ja kengät.

Osa lapsen jalan luista on täysin kehittyneitä vasta 24-vuotiaana. Jalkaterän rustoiset rakenteet muotoutuvat helposti virheellisiin asentoihin liian pienissä ja puristavissa sukissa ja kengissä. Mahdollisia tulevia jalkavaivoja voidaan ennaltaehkäistä oikeanlaisella jalkojen omahoidolla sekä sopivan kokoisilla sukilla ja kengillä.

Omahoidolla tarkoitetaan jalkojen pesua, huolellista kuivaamista (huom. varpaanvälit), oikeanlaista kynsien leikkausmallia. Isovarpaan kynnet leikataan suoraan, kulmia ei saa pyöristää. Pyöristetty isovarpaan kynnen reuna pyrkii kasvaessaan painautumaan kynsivalliin aiheuttaen kynsivallintulehduksen. Kynsiä ei myöskään saisi leikata liian lyhyiksi, kynnen reunaa jätetään hieman valkoista reunaa. Kynnen tehtävä on suojata varpaanpäätä. Kynsien leikkaaminen liian lyhyeksi vioittaa kynsipatjaa. Lapsi voi itse leikata varpaan kynsiään noin 9-10 vuotiaana. Vanhemman on hyvä opettaa lapselle oikea leikkausmalli ja alussa tarkistaa, että lapsi on leikannut kynnet oikein. Lasten jalkoja voi rasvata aina, kun ne tuntuvat kuivilta. Rasvaus pitää ihon ehjänä (huom. varpaanvälejä ei saa rasvata hautumien välttämiseksi).

Lasten ja nuorten jalkavaivoista suuri osa on yhteydessä puutteelliseen jalkojen omahoidon toteuttamiseen. Jalkaterät ovat koko kasvukauden alttiit jalkavaivojen kehittymiselle, koska pehmeä ja helposti muovautuva rustokudos on herkkä vaurioille.

 

Varpaan kynnet leikataan varpaan pään muotoisesti kulmia kadottamatta.

Jalkaterän rakenne

Kaikilla on syntyessään ns. lattajalat, aikuisilla vain 20-25 prosentilla. Lattajalka muotoutuu erilaisiksi kaariksi (normaali, matala, korkea). Lapsen sisäkaarien malli on valmis määriteltäväksi noin 6-7 ikävuoden iässä. Jalkaterien ja kaaren kehitys alkaa lapsen noustessa seisomaan.

Lasten lattajalkojen määrä on lisääntymässä. Syitä tähän on arkiliikunnan ja leikin väheneminen, epäsopivat kengät, tasaisilla alustoilla liikkuminen ja ylipainoisuus.

Kenkien ja sukkien vaikutukset

Paljain jaloin liikkumiseen verrattuna kengät muuttavat lapsen luonnollista liikkumista, vaikeuttavat alustasta saatavia tuntoaistimuksia ja muovaavat luisia rakenteita.

Lapset ja nuoret käyttävät yleisesti 1-2 kokoa liian pieniä kenkiä. Liian pienet kengät haittaavat jalkaterän kasvua ja kehitystä ja estävät jalkaterää toimimasta normaalisti. Pienet kengät lisäävät varpaiden asentopoikkeamien riskiä (vasaravarpaat ja vaivaisenluut). Pienet ja kiristävät sukat sekä vauvoilla liian lyhyet potkuhousut vaikuttavat samalla tavalla.

Kynnen kasvaminen alaspäin voi johtua kengän kapeasta ja matalasta kärjestä. Tällöin kynnen malli muuttuu kuperaksi. Kapea kärki lisää myös painetta kynnen reunaan, jolloin kynnen reunan sisään kasvun riski kasvaa.

Liian pienessä kengässä varpaat joutuvat olemaan kippurassa. Altistaa varpaita vasaravarpaille.

Liian pieni kenkä, jossa varpaat eivät mahdu olemaan suorassa, isovarvas taipuu sisäänpäin. Pitkäaikaisessa käytössä isovarpaan tyvi on altis vaivaisenluun muodostumiselle.

Hyvän kengän ominaisuudet

Jalkaterveyden kannalta kenkien on hyvä olla sopivat, hyvin istuvat ja käyttötarkoituksen mukaiset. Jalkaterän toiminnan kannalta kengän sopivan koon (pituus, laajuus, leveys ja kärkikorkeus) lisäksi kengän istuvuuteen vaikuttaa kenkien kiinnitys. Kiinnitys nauhoilla, soljilla tai tarroilla on hyvä, silloin kenkä pystytään säätämään niin, että se pysyy jalassa. Kenkiä ei pidä kuitenkaan sitoa liian tiukkaan, ettei jalan verenkierto häiriinny. Vaihdettava pohjallinen lisää kengän hygieenisyyttä.
Hyvä kenkä on suoralestinen, koroton, ohut pohjainen, päkiästä taipuisa ja keskeltä kiertolöysä sekä painoltaan kevyt. Näillä ominaisuuksilla varustettu kenkä aktivoi nilkan ja jalkapohjan asento- ja liiketuntoa ja edistävät varpaiden sekä jalkaterän normaalia toimintaa. Käyrälestinen kenkä ohjaa jalkaa linttaan. Kevyillä kengillä kävely on helppoa ja sujuvaa.
Hyvän kengän päällismateriaali on hengittävä. Hengittäviä materiaaleja ovat tekstiilit, polyamidi, mikrokuitu, pinnoittamaton nahka ja tex-kalvomateriaalit. Hengittävä materiaali siirtää kosteuden pois kengästä pitäen ihon kuivana. Hengittämätön kenkä lisää jalkasienen esiintyvyyttä jo 3 vuodesta eteenpäin.

Sopivan kokoinen kenkä.

Lapsen ensimmäiset kengät

Kenkien käytön aloittamista ei kannata kiirehtiä, koska lapsen jalkaterien rakenne on pehmeä ja taipuisa. Monipuolinen leikki ja liikunta paljain jaloin kehittää parhaiten lapsen jalkaterän, varpaiden ja nilkan toimintoja sekä tasapainoa.

Jos ei ole mahdollista liikkua paljain jaloin, kannattaa käyttää liukuestesukkaa tai tossuja. Kesällä voi ulkona käyttää kevytjalkineita. Pikkulapsen jalkaterän mallisessa kengässä jalkaterän lihakset ja sisäkaari kehittyvät parhaiten, kun kengän sisäpohja on suora eikä sisäkaaren alueella ole muotoilua.

Tossuissa on hyvä suosia materiaalina nahasta valmistettuja tossuja. Tossujen pehmeä materiaali auttaa varpaita tarttumaan alustaan ja tukemaan lapsen tasapainoa. Ohuen pohjan ansiosta jalkapohjan ihotunto aktivoituu. Nilkan lihakset vahvistuvat, kun nilkat liikkuvat vapaasti ilman ulkopuolista tukea.

Verkkosivulta www.kevytjalkineet.fi, löytyy lapsille hyviä kenkiä.    

 Kasvu- ja käyntivara

Lapsen jalkaterä kasvaa keskimäärin 2-3 numeroa vuodessa. Nopean kasvuvaiheen aikana lapsi saattaa tarvita jopa 4-5 paria kenkiä vuodessa. Lapsen kenkien sopivuus on tarkastettava useita kertoja vuodessa. Käyntivaraa kengässä on hyvä olla 12-17 mm. Kasvuvaraa ei pidä olla liikaa, sillä liian suuri kenkä ei taivu samasta kohdasta kuin päkiä.

 

Lapsen ja nuoren jalkaterän pituuskasvu ja mittaustarve kengän koon tarkistamiseksi.

Ikä vuosina	Jalkaterien kasvu	Mittaustarve
1-3	1,5-2mm/kk	6 kertaa/ vuosi
>3-6	Noin 1,0 mm/kk	4 kertaa/ vuosi
>6-10	<1,0mm/kk	2-3 kertaa/ vuosi

 

 

 

Jalkaterän pituuden ja leveyden mittaaminen ääriviivapiirroksen avulla

Ennen kenkäostoksille lähtöä jalkaterä kannattaa mitata ja ottaa ääriviivapiirros mukaan. Jalat on hyvä mitata iltapäivällä, koska silloin jalkaterä on isoimmillaan. Ääriviivapiirros tehdään molemmista jaloista, jotta saadaan selville mahdollinen jalkojen kokoero. Ääriviivapiirroksen tekoon tarvitset vahvan paperin, kynän, sakset, viivaimen ja mittanauhan. Pyydä lapsi seisomaan pienessä haara-asennossa paperin päälle katse suoraan eteenpäin ja piirrä kynää kohtisuorassa pitäen jalan ääriviivat. Voit pitää toisella kädellä lapsen jalkaa paikallaan, etteivät varpaat kipristy. Lisää ääriviivapiirrokseen käyntivara 12 - 17 mm pisimmän varpaan kohdalle. Ääriviivapiirros asetetaan kengän sisään. Jos jalkaterän ja kengän sisäpituus ovat yhtenevät, pysyy piirros suorassa ja kenkä on sopiva. Jos kengän sisämitta on liian lyhyt, piirros rypistyy. Piirroksen liikkuessa kengässä edes takaisin on kenkä liian iso. Jalkaterän laajuus (päkiän leveys) mitataan mittanauhalla lapsen seisoessa. Mitta otetaan ilman sukkaa ja sukan kanssa, jolloin nähdään kuinka paljon sukka vie tilaa kengästä.  

Jalkaterän laajuuden mittaaminen. Päkiän ympärys mitataan lapsen seisoessa ilman sukkaa ja sukan kanssa.

Kengän tuntuessa mukavalta lapsen jalassa, täytyy käyntivaraa olla vähintään 12mm, uusissa kengissä käyntivaraa voi olla jopa 17mm.

Voiko toisen vanhoja kenkiä käyttää?

Voit käyttää lapsellasi toisten vanhoja kenkiä, kunhan ensin varmistat, että niiden pohja on tasaisesti kulunut. Epätasaisesti kulunut kenkä voi ohjata lapsen jalan väärään asentoon.

 

Sirpa Kivi, Lähihoitaja, Jalkojenhoitaja AT 

Lähteet:
Minna Stolt, Anne Flink, Riitta Saarikoski, Petri Väyrynen. Jalkaterveys 1.painos 2017. Helsinki: Duodecim.
www.kinderfuesse.com

www.kevytjalkineet.fi

Aikaa lapselle tiimi kiittää Sirpaa tästä tärkeästä aiheesta.

LOMA LEIKKIEN

   

 

Muistathan lapsuuden kesät! Ne ovat mahtavien aistikokemusten aikaa; Tuoksut, maut, äänet, tunteet, läsnäolo. Kesäsade, lämpiävä puusauna, metsämansikka ja ketunleipä. Airon liplatus tyynessä järvenpinnassa, kukkuva käki, tuulen suhina puissa sekä männyn rungon napse. Auringon lämmittämä hiekka ja viileä nurmikko jalkojen alla. Ongella isän kanssa, mustikassa mummolassa ja äidin raparperipiirakka.  

 

Entä muistatko miltä tuntuu, kun sateella hyppää kuralätäkköön ja saappaat täyttyvät ihanasti vedellä? Löytyykö rannasta sammakonkutua tai pikkukaloja uimasta? Mikä vilistää veden pinnalla? Saanko pomppivan sammakon tai vilistävän sisiliskon kiinni? Mikä on tuo ihana perhonen, joka lentää päiden yläpuolella? Kesällä on aikaa tutkia kaikkia elämän ihmeellisyyksiä ja kysellä niistä aikuisilta. Lapsi kantaa näitä muistoja mukanaan läpi elämänsä. Ojenna tämä ihana kesä leikkien ja elämän ihmeitä tutkien lapsillesi! 

Kiirettä ei ole. Pysäytä yhteinen aika hetkeksi. 

 

Muistelimme yhdessä Aikaa lapselle ryhmän kanssa omia lapsuutemme perinneleikkejä, kesäpuuhia ja -lukemistoja.  

 

ROSVO JA POLIISI: Muistatko vielä, kuinka mukaansa tempaava tämä leikki kaverien ja sisarusten kanssa oli. Hiekka pöllyää aurinko porottaa, hyttysen puremat eivät haitanneet, kun lymyttiin raparperien alla ja kurkittiin: josko pollari löytää. Juonitaan yhdessä pakoreittejä 

 

tai NURKKAJUSSIN jännitys ja juoksuun pinkaisu oli parasta.  

 

Kuka pelkää MUSTEKALAA? Koko porukka mukaan ja mustekalan lonkeroita pakoon! Jäätkö kiinni ja muututko itse osaksi mustekalan lonkeroa? Vai pääsetkö vielä kerran karkuun, vaikka mustekala kasvaa kerta kerralta isommaksi? 

 

Erilaiset MIELIKUVITUSLEIKIT: Ypöyksin maailmassa ja leikkimökissä: kuvittelin olevani köyhä orpo jo kovin surullinen tai mielikuvitusystävät, joiden kanssa joutui hurjiinkin seikkailuihin. Olisinko Rohkea ritari tai Kuuluisa laulaja. 

 

SULKAPALLOA on mahtava pelata yhdessä vanhemman, mummun, vaarin, serkun, kaverin tai oman sisaruksen kanssa! Pallo lentää mihin sattuu, kun tuuli tarttuu siihen kiinni! Saatko kuitenkin lyötyä verkon yli, tuleeko pallo takaisin, saanko vielä kerran itse lyötyä sen kaverille? 

 

JALKAPALLOA voisi pelata koko kesän, eikä siihen kyllästy koskaan! Tai ainakin siltä voi äidistä tuntua, kun pojan naskalit tai tytön tylleröt juoksevat aamusta iltaan pallon perässä. Palloa voi potkia koko perheen voimin, tai sitä voi harrastaa lähiseurassa. Jo aika pienille löytyy seuratoimintaa, jos sellainen innostaa pientä potkijaa https://www.fckangasala.fi/ . https://www.palkaneenluja-lukko.net/jalkapallo/ 

 

PYÖRÄILY kaikissa muodoissaan on kivaa. Voisiko järjestää pyöräkilpailun, jossa katsotaan kuka liiraa komeimmat jarrutusjäljet. Entä kuka ajaa kovempaa sovitun matkan? Pyöräily perheenä metsäretkelle tai uimarannalle, lähikauppaan pikkuostoksille tai ihan vaan pikkuinen lenkki päivän päätteeksi, kun vielä lapselta löytyy ylimääräistä energiaa eikä tiedä mihin sitä purkaa. 

 

UIMISTA ei mikään voita! Aina uimaan, kun mahdollista. Huulet sinisinä lapset hytisevät järvessä, kiljuvat ja riehuvat onnesta, kun pääsee kastelemaan varpaat veteen tai sukeltamaan kokonaan veden alle. Entä sitten, kun oppii uimaan? Mikä on ihanampaa kuin uida aamusta iltaan kaloja tutkien uimalasit päässä? Lämmin kesäilta, saunan lämpö uinnin jälkeen. Mikä voisi olla parempaa? Kangasalan kaupunki järjestää kesällä uimakouluja lapsille, katso https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/rantauimakoulut-2019/ . https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/uimakoulut 

 

YLEISURHEILU voi kiinnostaa pientä ja isoa liikkujaa. Kangasalan Urheilijat järjestävät kesällä sporttikerhoja pienille lapsille https://www.ku-68.com/ . 

 

 

Ja kun sataa 

 

Ukkosella Ilma tummuu yhtäkkiä. Sade tuoksuu jo, vaikka nyt vasta hieman pisaroi. Ukkonen ajaa rautakärryillä pitkin taivaan kantta ja välähtävä salama ennustaa kuinka monen kilometrin päässä ukkonen mellastaa: on aika jatkaa leikkejä sisällä. 

 

LAUTAPELIT: Korona, Monopoli, Afrikan tähti ja monet muut tutut ja tuntemattomammat pelit, jotka kokosivat perheen saman pöydän ympärille yhteiseen kiehtovaan hetkeen. Kuka on ensimmäisenä maalissa! 

 

Sisällä voi tehdä monia asioita: soittaa, laulaa, piirtää, värittää, askarrella, muovailla, lukea, näytellä, tehdä erilaisia puuha- ja tehtäväkirjoja. 

 

Vinkkejä erilaista perinneleikeistä ulkona ja sisällä löytää osoitteesta  https://www.perinneleikit.fi/  tai  https://neuvokasperhe.fi/liikunta/ulkoillaan-ja-seikkaillaan .  Sisälle voi rakentaa oman sirkuksen tai temppuradan. Lisää vinkkiä täältä  https://neuvokasperhe.fi/liikunta/olohuonesirkus-iloa-ja-liikett%C3%A4-lapsen-kanssa-kotona . 

 

Kouluikäiset voivat käyttää sadepäivät myös lukemiseen! Sateen sattuessa voi kaivaa esille vanhoja Aku Ankkoja ja sukeltaa Ankkalinnan elämään mukaan. Muistathan Roope Ankan, Mummon ja Hansun, Hannu Hanhen sekä Akun ja veljenpojat! Jännitystä elämään tuo Karhukoplan konnat, jotka jahtaavat Roopen rikkauksia ja yrittävät päästä sisään Roopen rahasäiliöön. Miltä tuoksuu vastapainettu Aku Ankka ja miltä vuosien vanha, mummolan tai mökin vintiltä esiin kaivettu, repaleinen Ankkalehti? Vai kaipaatko jännitystä vanhojen Korkeajännitysten tai Tex Willereiden parissa? Entä oletko jo vähän kokeneempi lukija, jolle maistuu mökillä säilytetyt pokkarit, kuten Enid Blytonin romaanit? 

 

Pienille lapsille ja vasta lukemaan oppineillekin voi lukea kirjoja ääneen. Puppe kirjat, Tatu ja Patu kirjat, Richard Scarryn ja Mauri Kunnaksen kirjasarjat, Maisa kirjat ja Pupu Tupunat muistavat kaikki omasta lapsuudestaan. Kaivetaan ne esille sadepäivän iloksi. Lisää hyviä kirjoja löydät omasta kirjastostasi. Kangasalan kirjasto on tehnyt perheille kirjastopalveluista oman oppaan, jota voit pyytää neuvolasta mukaan. 

 Julkaistu aikaisemmin 7/2019

Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä