SYDÄMELLISESTI LÄMMÖLLÄ

 

 

”Lahjoitettujen lankojen ja kangastilkkujen työstäminen on tuottanut meille ja lahjoitustemme saajille hiljaista hyvää oloa jo vuosikausia” kertoo Seija Alajoki, joka kävi koko tiiminsä kanssa kertomassa työstänsä. Tapasimme Kangasalan seurakunnan Perhetalossa, jonka tiloissa lähes viikoittain on 6kk ikäisten vauvojen ryhmäneuvola.

 

Kangasalan Seudun sydänyhdistyksen ”työrukkanen” Sydännaiset ovat juuri saaneet valmiiksi täysin kalorittoman vaihtoehdon syntymäpäivien ja juhlatilaisuuksien iloksi. Kakun saa vuokrata omaan tilaisuuteensa muutamalla neulelanka kerällä, jotta Sydämelliset naiset taas pääsevät hommiin ja uudet vastasyntyneet ja pikkulapset saavat kosketuksen rakastavin ja taitavin käsin tehtyihin villasukkiin ja tumppuihin.

 

Kuvassa Seija Alajoki yhdessä suunnittelemansa Nallepäivän kakun kanssa. Kuorrutukset ovat Seijan käsialaa ja muut kuusi kerholaista ovat olleet mukana koristeiden valmistuksessa ja kiinnityksessä. Kirjaston Nallepäivillä on ollut lasten askarruttaminen yksi tapahtuman pääjutuista.

 

Käsitöiden harrastajat päättivät yhdistyä Neulekahvilakerhoksi ja alkoivat talkoovoimin kutoa töppösiä, pieniä tumppuja ja muitakin tuotteita. Nämä naiset ovat jo kauan harrastaneet käsitöitä ja alkusysäyksen jälkeen saatiin ripeästi tuloksia: Vuonna 2012 ystävänpäivänä he lahjoittivat ensimmäiset pikku neuleet Keskusneuvolaan ja Suoraman neuvolaan jaettavaksi pikkuvauvoille.

Pikkuhiljaa kyti ajatus, että taitajat voisivat koota vuosikymmenten takaa ”Kuin ennen vanhaan” näyttelyn Jalmarin kodossa. Siellä saatiin ihastella mm. taidokkaita pitsikäsineitä, käsilaukkuja, solmioita ja hattuja ullakon kätköistä.

Neule- ja käsityönäyttelyitä lahjoitettavista tuotteista on järjestetty useita: Jalmarin Kodossa, Luopioisten säästöpankilla (nykyään Aito Säästöpankki) ja Kangasalan Sanomissa. Entisen Seppälän tiloissa oli myös ihan oikea Joulunäyttely.

Muutakin jännää: Sydännaisten kuusihenkinen pienryhmä on ollut 15 vuotta kirjaston Nallepäivän askartelun vetäjinä ja laajan ” Nallepäivät 20 vuotta”- historiikin kokoaminen on saatu valmiiksi Sydännaisten toimesta.

Kirjaston ”Suomi 100”- joulukuusen koristelukutsu oli iso ja antoisa työtehtävä. Monta metriä pitkä siniristilippurivistö ja käsin tehdyt neulotut, virkatut ja huovutetut koristeet loistivat juhlakuusessa.

Kangasalan seurakunnan seurahuoneella pidetyt enkelikurssit olivat toiminnassa kaksi vuotta ja sen tuotoksena syntyneet enkelit lahjoitettiin seurakunnalle vietäväksi kastetilaisuuden pienokaisille.

Jalmarin kodon, Kaarinan kodin ja Pentorinteen sekä Juhana kartanon asukkaat ovat saaneet lahjana muun muassa sukkia, hartiahuiveja, myssyjä ja tossuja sekä sukkia. Lisäksi sydännaiset ovat talkoilleet isoja mollamaijoja sekä muita terapeuttisia pehmoja, esimerkkinä pehmopalloja, hypistelymuhveja.

”Pupujussit ja porkkanat” ovat Terttu Kangasojan käsialaa ja Cepetto yritys lahjoitti pupujusseille tuvan. Sen voi löytää terveyskeskuksen sisääntuloaulasta tervehtimässä tulijoita.

Sisaruksille toivottiin isompia sukkia ja niitä tietysti tehtiin, samoin tumppuja, isille sukkia ja äideille ranteenlämmittimiä.

Seija Alajoki kertoo, että heillä oli ennen joulua iso projekti saada valmiiksi 30 sukkaparia dementikoille. Lopulta niitä valmistuikin 60 paria!

Nyt Sydänyhdistyksen Sydännaisten luotsaama kaikille avoin Neulekerho kokoontuu Kahvila Novelliassa kirjaston alakerrassa keskiviikkoisin klo 15-17. Lanka- ja kangaslahjoitukset voi tuoda kahvilaan tai kirjaston henkilökunnalle toiseen kerrokseen kirjaston aukioloaikana. Lahjoittamalla materiaaleja Sydännaisille tuet samalla kaupunkimme asukkaita vauvasta aina vaariin ja muoriin asti.

Yhteisenä ajatuksena on ollut kautta vuosien ” Paljon pienikin tiimi aikaan saa, kun on yhteinen hiili, johon puhaltaa”

 

 

 

Pälkäne ei jäänyt tässä yhtään jälkeen vaan sielläkin on toiminut kauan hiljaiset hyväntekijät:

Kukkian kädentaitajat, Pälkäneen Martat ja yksityiset henkilöt

 

Pälkäneen vastasyntyneet ovat saaneet lämmöllä ja sydämellä valmistettuja kotikutoisia tuotteita jo vuosien ajan ahkerien ja taitavien vapaaehtoisten kutojien käsistä. Moni ihastuttava sukkapari, pipo tai peitto on löytänyt tiensä vastasyntyneen lämmikkeeksi ja sukat tömisteltäväksi isompien sisarusten jalkoihin. Lahjoittajina ovat olleet suoraan yksityiset henkilöt sekä järjestöt tai yhdistykset.  Kukkian kädentaitajat ovat lahjoittaneet jokunen vuosi sitten kauniit kudotut peitot Luopioisten vastasyntyneille. Martat ahkeroivat sinivalkoiset sukat Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi Pälkäneen pienokaisille. 2019 myös ensisynnyttäjä-äidit saivat aikuisten kokoa olevia ihastuttavia sukkia Martoilta liiton viettäessä järjestönsä 100-vuotisjuhlavuottaan.

 

Marttojen Pälkäneen osaston puheenjohtaja Mirva Nikkanen kertoi kutomisen ja lahjoitusinnon kumpuavan Marttojen halusta käsillä tekemisen arvostamiseen. Hän mainitsi, että kutominen on Marttojen ominta juttua, mutta kannustaa myös kaikkia muitakin kokeilemaan ja oppimaan uusia kädentaitoja aikuisenakin. Omin käsin tekeminen tuottaa iloa onnistumisen kokemuksineen. Hän kannustaa rohkeasti kokeilemaan ja löytämään itseä kiinnostavan kädentaidon. Martoille kotoilu ja pehmeät arvot ovat tärkeitä. He haluavat jakaa käsillä tekemisen ilosanomaa. Tämä ajatus sopiikin erittäin hyvin kaikkiin lapsiperheisiin, on sitten kyse yhteisestä askartelusta, ruuanlaitosta, liikunnasta, luontoretkeilystä tai muusta harrastuksesta. 

 

Välitämme saajien puolesta suurenmoiset kiitoksemme kaikille lahjoittajille. Lahjoituksenne ovat tuottaneet esteettistä kauneutta, lämpöä ja välittämisen tunnetta vastasyntyneiden perheisiin ja muille lahjan saaneille. Sydämellinen kiitos!

Kuvat Seija Alajoki

JA TAAS! YSKITTÄÄ, NIISKUTTAA, KUTITTAA, KIRVELEE

 

Suomalainen lapsi sairastaa noin 5-10 infektiotautia vuodessa. Päiväkodissa oleva lapsi voi sairastaa vuodessa sata päivää ja se aiheuttaa ymmärrettävästi perheessä pientä kriisiä. Vanhemmat vetävät pitkää tikkua kumpi jää kotiin hoitamaan.  Lapsen sairastaessa immuunijärjestelmä oppii ja kehittää vastustuskykyä eri taudinaiheuttajia vastaan.

 

Erilaiset infektiot ovat lasten suurin sairausryhmä.  Lasten yleisin infektio on virusperäinen ylähengitystieinfektio. Nenä vuotaa, yskittää, kuume nousee. Erilaiset ylähengitystieinfektiot kestävät yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Päiväkotilapsella jopa muutaman kuukauden kestävä infektiokierre on melko tavallinen.

 

Hengitystieinfektiot leviävät pisaratartuntana ilman välityksellä tai eritteiden, kuten rään, tahrimien esineiden tai likaisten käsien välityksellä. Viruksen aiheuttamaan tautiin ei antibioottikuurista ole apua vaan silloin oireenmukainen hoito on parasta. Lepo, lämmin juoma ja höyryhengitys.

 

Lapsilla kuume saattaa nousta hyvinkin nopeasti ja korkeaksi ollen kuitenkin vielä aivan normaalia.  Kuumetta alentavaa lääkettä voi lapselle antaa olon parantamiseksi. Kuumeisen lapsen hoidossa on ensisijaisen tärkeää muistaa riittävä nesteytys. Jos kuumetta kestää kolme päivää, epäilet korvatulehdusta tai lapsella on hakkaava tai vinkuva yskä on hyvä käydä lääkärissä tarkastuttamassa tilanne.

 

Korvatulehdus on yleensä pitkään jatkuneen ylähengitystieinfektion jälkitauti. Lapsilla korvatorvet ovat lyhyempiä ja ahtaampia, jolloin ylähengitystieinfektiot kulkeutuvat helpommin korviin.

 

Enterorokko

 

On enteroviruksen aiheuttama rokkotauti, jota liikkuu tavallisimmin loppukesästä ja syksyllä.  Enterorokko tarttuu yleensä ulosteesta käsiin ja siitä edelleen seuraaviin käsiin ja lopulta käsien kautta suuhun.

 

Oireena ovat: kuume, päänsärky, nielunkipu ja vatsaoireet. Noin kaksi päivää myöhemmin alkaa suuhun käsiin ja jalkoihin tulla rakkuloita. Joskus rakkuloita voi olla myös muualla ihossa.
Käsien ja jalkojen rakkulat ovat pitkulaisia 2-4mm pitkiä ja niitä ympäröi punertava kehä. Joskus jaloissa ilmenevät rakkulat ovat kivuliaita ja häiritsevät esim. kävelyä.

Suun rakkulat saattavat kuitenkin olla aristavia, ja niinpä syöminen voi olla hankalaa. Tällöin lapselle on hyvä antaa nestemäistä ravintoa (mehua, vellejä, jäätelöä), jota ei tarvitse pureskella.

 

Enterorokko on yleensä lieväoireinen. Se kestää alle viikon, menee itsellään ohi, eikä aiheuta jälkitauteja. Kuumeisen lapsen hoidossa riittävä nesteytys on ensiarvoisen tärkeää. Tulehduskipulääkkeet helpottavat päänsärkyä ja muita enterovirusinfektioon liittyviä kipuja. Lääkäriin tulee hakeutua, jos yleistila heikkenee, kuume jatkuu korkeana monta päivää tai tautiin liittyy voimakasta päänsärkyä ja niskajäykkyyttä.

 

Koulusta ja päivähoidosta lapsen tulee olla pois, kunnes on kuumeeton ja pystyy osallistumaan koulun tai päiväkodin normaaliin toimintaan.

 

Parvorokko

 

Parvorokko on parvoviruksen aiheuttama rokkotauti. Sitä esiintyy pieninä epidemioina keväisin. Poskiin ilmaantuu voimakas punoitus, joka yleistyy muutamassa päivässä ympäri kehoa. Ihottuma kestää 3-7 päivää, mutta voi hävitä ja ilmaantua uudelleen viikkojenkin ajan. Pienellä osalla sairastuneista voi ihottuman lisäksi olla kuumetta, päänsärkyä, yskää tai nuhaa.

Parvorokkoon ei ole erityistä hoitoa vaan se paranee itsellään. Parvorokko on yleensä lieväoireinen tai oireeton.

Virus tarttuu melko herkästi ihmisestä toiseen ja tarttuvuus on suurimmillaan ennen ihottuman ilmaantumista.

Parvorokko ja raskaus

Mikäli raskaana oleva nainen, joka ei ole aiemmin sairastanut parvorokkoa saa viruksen voi parvovirus tarttua myös sikiöön.

Alkuraskaudessa tartunta voi johtaa keskenmenoon. Sikiön epämuodostumia parvoviruksen ei ole todettu aiheuttavan.

Raskausviikoilla 12 – 24 saatu tartunta voi aiheuttaa sikiön anemiaa ja sydänlihastulehduksen.

Raskausviikon 24 jälkeen saatu tartunta ei aiheuta merkittävää riskiä sikiölle.

Mikäli perheessä on äidin raskaana ollessa parvorokkoa, tulee asia ottaa puheeksi neuvolassa. Äidin mahdollinen tartunta selvitetään verestä tehtävällä vasta-ainemäärityksellä.

 

Vauvarokko

 

Vauvarokko on ½ - 2 vuotiailla yleinen herpesviruksen aiheuttama kuumetauti. Tauti alkaa 3-5 päivää kestävällä korkealla kuumeella, jonka aikana voi esiintyä mm. Ärtyisyyttä, löysiä ulosteita, silmien punoitusta tai niskan imusolmukkeiden turpoamista. Kuumeen laskiessa ilmaantuu punaläiskäistä tai -näppyläistä ihottumaa, joka alkaa korvien seudulta ja leviää sieltä kasvoihon, niskaan, vartalolle ja edelleen raajoihin. Ihottuman kesto vaihtelee muutamasta tunnista pariin päivään.

Vauvarokkoon liittyvä korkea kuume voi laukaista kuumekouristuksen.

Vauvarokko paranee yleensä itsellään. Kuumetta alentamaan ja ärtyneisyyteen voi antaa tulehduskipulääkettä.

 

Vatsataudit

 

Lasten ripuli ja oksennustaudeista valtaosa on viruksen aiheuttamia. Bakteerien aiheuttamia suolistotulehduksia tuodaan yleensä tuliaisena vain ulkomaan matkoilta.  Suomessa yleinen lasten vatsataudin aiheuttaja on rotavirus. Rotavirusinfektiota esiintyy yleisesti kevättalvella ja siihen kuuluu kuume sekä voimakasoireinen ripuli ja oksentelu. Pitkittyessään rotaripuli voi kestää yli viikon ja aiheuttaa lapselle kuivumisoireita.

Vatsatautia aiheuttavat virukset leviävät kosketustartuntana pesemättömien käsien ja lelujen välityksellä. Vatsatautien itämisajat vaihtelevat taudin aiheuttajasta riippuen kymmenestä tunnista kymmeneen päivään.

Vatsataudin aikana on tärkeä huolehtia lapsen riittävästä nesteiden saannista. Jos lapsi oksentelee, kannattaa nestettä antaa pieninä määrinä ja usein. Esimerkiksi ruokalusikallinen nestettä 10 minuutin välein. Mikäli lapsi on kovin oksentelevainen saattaa keitetty ja sen jälkeen viilennetty vesi olla sopivampi. Ripuloivalle lapselle voi antaa apteekista saatavaa glukoosia, elektrolyyttejä ja maitohappobakteereja sisältävää Floridralia tai Osmosalia neste- ja suolamenetyksiä korvaamaan. Kovin sokerillisia mehuja ja limsoja kannattaa välttää, sillä ne voivat vain pahentaa nestehukkaa.

 

Suun tulehdukset

 

Karies ja ientulehdus ovat siis tulehdustauteja, joita vastaan täytyy taistella säännöllisellä hampaiden harjaamisella kaksi kertaa vuorokaudessa. Hammastahnaa käytetään yli 3 vuotiailla lapsilla aamuin illoin ja alle 3 vuotiailla iltaisin. Xylitol valmisteiden käyttö ruokailujen jälkeen lyhentää happohyökkäystä ja suojelee hampaita.

Lastemme parhaaksi tässä mittelössä on kehitetty keinoja, joita yhteistyössä lapsen ja huoltajan kanssa hoitohenkilökunta todentaa. Tukemalla hankalassakin tilanteessa lasta myönteisesti ja auttaen, saamme hyvän lopputuloksen.

 

Afta eli "rakko" on suun limakalvoilla esiintyvä pieni, kivulias haavauma, jonka aiheuttajaa ei tunneta. Aftoja esiintyy toistuvina episodeina lapsuus- ja nuoruusiästä lähtien. Aftojen hoito tähtää oireiden lievitykseen. Toisinaan aftan kaltaiset haavaumat voivat liittyä myös yleissairauksiin tai ravinto- tai hivenaineiden puutostiloihin.

Aftojen esiintyvyys on suurimmillaan lapsuus- ja nuoruusiässä, vanhemmiten niitä on harvoin. Naisilla aftat ovat tavallisempia kuin miehillä.

 

Koska aftojen etiologia on epäselvä, hoidon tavoitteena on kivun lievitys ja haavan paranemisen nopeuttaminen. Mikään toimenpide ei varmuudella estä aftojen puhkeamista.

On osoitettu, että natriumlauryylisulfaattia sisältävien suunhoitotuotteiden välttäminen (hammastahnaksi tuote, joka ei sisällä edellä mainittua aineosaa). nopeuttaa aftojen paranemista ja vähentää niiden kipua. Apteekista on saatavilla spray-, geeli- ja suuvesituotteita, jotka muodostavat haavauman päälle suojaavan kalvon estäen hermopäätteitä ärsyyntymästä.

 

Kihomadot

 

Kihomadot ovat noin 1cm mittaisia, vaaleita, rihmamaisia, langanpätkiä muistuttavia matoja. Niitä saattaa nähdä ulosteen pinnalla tai peräaukon läheisyydessä. Kutina usein paljastaa tartunnan.

Kihomadot ovat melko yleisiä lapsiperheissä ja kuka tahansa voi saada kihomatoja. Niitä on enimmäkseen lapsilla, mutta myös aikuiset voivat saada tartunnan.  Kihomadot tarttuvat suorassa kontaktissa kädestä käteen ja siten suuhun. Tahmeat munat takertuvat helposti leluihin ja ovenkahvoihin siirtyen siitä taas uusiin käsiin.  Kihomadon munat voivat säilyä aktiivisina jopa viikonkin pölyssä, leluissa, pyyhkeissä ja vuodevaatteissa. Munan nielemisestä oireiden alkamiseen kuluu noin kuusi viikkoa. Kihomato on ihmisen loinen eikä tartu esim. Kotieläinten ulosteesta tai lumesta.

 

Kihomatoja hoidetaan suun kautta otettavalla lääkkeellä, jota saa apteekista ilman reseptiä (esim. Pyrvin) Koko perhe on hoidettava kerralla ja lääkitys tulee uusia sairastuneelle kahden viikon kuluttua ensimmäisestä kerrasta. Kihomatolääkkeet eivät tuhoa munia, joita saattaa jäädä runsaastikin kehittymään. Parin viikon kuluttua munat ovat kehittyneet aikuisiksi ja uusintalääkitys tuhoaa ne.

 

Vuodevaatteet; patjat, tyynyt ja peitot imuroidaan tai tuuletetaan sekä lakanat vaihdetaan lääkkeen ottamista seuraavana päivänä. Yö- ja alusvaatteet vaihdetaan. Alushousut kannattaa vaihtaa kahdesti päivässä viikon ajan. Makuuhuoneessa lattiat imuroidaan ja kaikki pinnat pyyhitään. Erityisesti ovenkahvat, valokatkaisimet ja lelut tulee pyyhkiä huolella.

Tehostettu käsihygienia on erittäin tärkeää! Kynnet leikataan lyhyiksi, jotta munia tarttuisi sormiin mahdollisimman vähän. Huolellinen käsipesu ainakin wc-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua.

 

Päiväkodista ja koulusta ei tarvitse olla poissa todettujen kihomatojen vuoksi.

 

Ota yhteyttä lääkäriin, jos ohjeen mukaan toteutetusta hoidosta huolimatta peräaukon ympäristössä tai ulosteessa näkyy yhä 1-2cm pitkiä valkoisia, lankamaisia, liikkuvia matoja.

 

 

Päätäit

 

Aikuinen täi on 1-4mm pitkä, litteä ja väriltään harmaa tai ruskehtava. Täin munat eli saivareet näkyvät rusehtavina, mannaryynimäisinä pallukoina hiusten tyvessä, lähellä päänahkaa. Saivareet kiinnittyvät lujasti hiukseen, eivätkä liiku hilseen tavoin. Noin viikon kuluessa saivareista kuoriutuu aikuisia täitä.

 

Täitartunta ei johdu hygienian puutteesta. Ympäristön tai hiusten puhtaus ei vaikuta täiden tarttumiseen. Täit lisääntyvät nopeasti, eivätkä poistu hiuksista itsestään. Jos täitä löytyy, tulee hoito aloittaa välittömästi.

 

Huolellinen kampaaminen täikammalla on paras keino todeta tartunta. Päätäitartunta on varma, jos hiuksista löytyy yksikin elävä täi.  Täi puree hiuspohjaan ja puremat aiheuttavat kutinaa.

 

Kaikille perheenjäsenille on tehtävä täitarkastus, mutta vain tartunnan saaneet hoidetaan.

 

Tartunnasta tulee ilmoittaa kouluun ja päivähoitoon. Myös kouluterveydenhoitajalle ja kavereiden vanhemmille on hyvä ilmoittaa löytyneestä täitartunnasta.

 

Yleisin päätäin tartuntatapa on lähikontakti eli kun hiukset koskettavat toisiaan. Täin voivat joskus levitä myös kampojen, harjojen, pipojen, kypärien, hiussolkien ja jopa vuodevaatteiden välityksellä. On siis tärkeää, että hattuja, kampoja, harjoja tai hiuslenkkejä ei saa lainata kaverille.

 

Hoito:

Hoito tehdään vain niille, joilla tartunta todetaan.

 

Täiden hävittämiseen käytetään apteekista ilman reseptiä saatavia hoitoaineita. Käyttöohjeita tulee noudattaa tarkasti.

 

Hoito toistetaan valmisteesta riippumatta 7-10 vuorokauden kuluttua, sillä ensimmäinen hoitokerta ei tuhoa kaikkia päätäin munia.

 

Säännöllinen kampaaminen täikammalla ja tilanteen seuraaminen hoidon jälkeen on tärkeää.

 

Poissaoloa koulusta tai päiväkodista ei tarvita, kunhan hoito on aloitettu.

 

Täitartunnan saaneen hiusten kanssa kosketuksissa oleva materiaali (hiusharjat, kammat, hiusten kuivaamiseen käytetyt pyyhkeet, päähineet jne.) pestään huolellisesti. Konepestävälle materiaalille riittää tavallinen konepesu 60 asteessa.

 

Tavarat/ vaatteet voidaan myös poistaa käytöstä kahden vuorokauden ajaksi tai kuumentaa yli 80 asteisessa saunassa 2 tuntia tai pitää kylmässä, -20 astetta yön yli.

 

Tyynyliinat ja lakanat vaihdetaan molempien hoitokertojen jälkeen.

 

 

 

 

Lähteitä

Fimea

Tuula Salo EHL  Suupatologian professori, Helsingin yliopisto

Terveyskirjasto - Duodecim

KIIRE! KELLOKAS AVUKSI ARKEEN; HELPOTUSTA HARMITUKSEEN

  

  

Taas on kiire heti aamusta. Kiukuttaa ja harmittaa jo valmiiksi, lapset alkavat kuitenkin taas temppuilla juuri ennen päivähoitoon lähtemistä. Miten tästä taas selvitään?  

Kuulostaa varmaan tutulta monessa perheessä. Aamun kiire on aina monen tekijän summa. Usein vanhemmat valmistelevat aamua jo illalla: otetaan valmiiksi vaatteet, jotka on tarkoitus pukea päivähoitoon tai kouluun. Tehdään omat eväät jääkaappiin odottamaan, ladataan kahvinkeitin valmiiksi. Aamun pitäisi sujua hienosti, mutta aina niin ei käy.   

Vanhemmat ja lapset turhautuva: miksi me emme pääse ilman riitaa liikkeelle?  

  

Aamun touhut voivat olla lapselle kuormittavia ja hän ei aina ymmärrä mitä tehdään, missä järjestyksessä tehdään tai kuinka paljon aikaa kuhunkin asiaan voi käyttää. Tähän liittyy herkästi kiukuttelua ja vastustelua, kun vanhempi toivoisi joustoa ja tekemistä reippaaseen tahtiin.  

  

Arkea ja aamun tapahtumia voi selkiyttää lapselle pienillä kuvilla, jotka ovat näkyvissä hänen huoneessaan, keittiössä ja vielä eteisessäkin. Samalla lapsi oppii ajankulun käsitteen. Omassa huoneessa voi olla pukemiseen liittyvät kuvat, keittiössä syömiseen kannustavat kuvat, vessassa hampaiden harjaamiseen liittyvät kuvat ja eteisessä taas ulkovaatteiden pukemiseen liittyvät kuvat. Näillä tukikuvilla lapsi hahmottaa paremmin, mitä hänen pitäisi seuraavaksi tehdä ja kuvista voi vielä tarkistaa, mitä on jo tehty. Ulkovaatteiden pukemista voi helpottaa laittamalla kuvat ja vaatteet samaan järjestykseen. Tällöin lapsi voi kuvista katsoo, mikä vaate pitäisi seuraavaksi laittaa, jos vaatteet menevät pukemisen tiimellyksessä sekaisin. Kuvia voi jokainen tehdä itse, esimerkiksi leikkaamalla kuvia lehdistä, piirtämällä tai ottaa tutuista asioista valokuvia.   

Jos haluaa tulostaa netistä ilmaisia tukikuvia, niitä löytyy Papunetin sivustolta:  

 http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki    

 

 

 

 

  

Jos aamupalan/lounaan/päivällisen syönti on perheessä ongelmallista, tai lapsi käyttää siihen liian paljon aikaa, voi hänelle antaa esim. pienen äänimerkin tai laulun, koska ruokailu on alkamassa ja toisen, äänimerkin kun se päättyy.   

Päivähoidossa on mahdollista käyttää myös ns. Time Timeria, josta lapsi voi katsoa kuinka paljon hänellä on vielä aikaa käytettävänä esim. ruokailuun. Time Timer –kellon avulla on helppo havainnollistaa ajan kulumista. Kellon osoitin käännetään ajankohtaan, josta halutaan ajan laskemisen alkavan. Näkyviin tullut punainen sektori osoittaa jäljellä olevan ajan. Kellon käydessä sektori pienenee. Lapsi pystyy ymmärtämään ajan kulun kelloa seuraamalla. Äänimerkkiä voi käyttää myös silloin, kun lapsen pitäisi siirtyä tekemisestä toiseen, esim. tilanteessa, jossa lapsen pitäisi siirtyä leikeistä pukemaan ulkovaatteita päälleen. Lapselle voi antaa myös kilpailuhenkisen tehtävän esimerkiksi: Jos ehdit pukea pipon/haalarin/kengät ennen kuin äänimerkki kuuluu, saat jonkin pienen palkinnon vastineeksi. Palkinto voi olla yhteistä mukavaa tekemistä, tarrapalkkio, peukun nostaminen onnistumisen merkiksi tms. Palkinnon ei pidä olla syötävää tai karkkia, jotta lapsi ei liittäisi onnistumisiin makeisia.  

  

Jossain perheissä arjen toimintoja voidaan ohjata myös yksinkertaisilla tukiviittomilla. Joskus lapset keksivät itsekin viittomia oman viestinsä perille saattamiseksi. Viittomat soveltuvat sellaisille lapsille, jotka pystyvät näkemään, tulkitsemaan ja tuottamaan itse käsillään liikettä. Lisää viittomista löydät Papunetin sivustoilta:  

http://papunet.net/tietoa/tukiviittomat-kommunikoinnissa  

  

Positiiviselle kannustamisella lapsen ja koko perheen arki muuttuu helpommaksi ja palkitsevammaksi. Kiinnittämällä huomioin siihen hyvään, missä lapsi onnistuu, saa paljon mukavammin aamut ja arjen askareet sujumaan. Uusien taitojen opetteluun lapsi tarvitsee aikaa ja paljon kiitosta.   

  

KelloKas  

   

”Aikaa lapselle”- työryhmä kehitti arjen avuksi KelloKas-kuvakartan.  

  

Tulosta KelloKas-kartta A3 kokoisena Kangasalan kaupungin lastenneuvolan tai suun terveydenhuollon sivuilta värillisenä. Voit tulostaa sen halutessasi myös mustavalkoisena itseväritettävänä versiona.  

https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2019/05/KelloKas-vari.pdf

 

https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2019/05/KelloKas-mustavalko.pdf

Jos laminoit KelloKas- kuvan tai päällystät sen kontaktimuovilla, voit muuttaa kellonaikoja tarpeen mukaan käyttäen vesilukoista tussia.  

  

Tulosta myös esim. Papunetistä sopivat arkikuvat, jotka kiinnitetään sinitarralla karttaan sopiviin kohtiin. Ylimääräiset kuvat voi säilöä kätevästi KelloKas-kuvan alareunaan.   

http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki    

  

   

  

Pikku-Pekko kiukutteli ruokapöydässä:  

-ja juustoa mä en ainakaan syö! En syö!  

 Siinä on niitä inhottavia reikiäkin,  

- Pekko kulta äiti lohdutteli  

- Ei sinun niitä reikiä tarvitse syödä  

 

 

Läsnä ja lähellä   

tärkeällä hetkellä!