LOMA LEIKKIEN JA MAAILMAN IHMEISIIN TUTUSTUEN

   

 

Muistathan lapsuuden kesät! Ne ovat mahtavien aistikokemusten aikaa; Tuoksut, maut, äänet, tunteet, läsnäolo. Kesäsade, lämpiävä puusauna, metsämansikka ja ketunleipä. Airon liplatus tyynessä järvenpinnassa, kukkuva käki, tuulen suhina puissa sekä männyn rungon napse. Auringon lämmittämä hiekka ja viileä nurmikko jalkojen alla. Ongella isän kanssa, mustikassa mummolassa ja äidin raparperipiirakka.  

 

Entä muistatko miltä tuntuu, kun sateella hyppää kuralätäkköön ja saappaat täyttyvät ihanasti vedellä? Löytyykö rannasta sammakonkutua tai pikkukaloja uimasta? Mikä vilistää veden pinnalla? Saanko pomppivan sammakon tai vilistävän sisiliskon kiinni? Mikä on tuo ihana perhonen, joka lentää päiden yläpuolella? Kesällä on aikaa tutkia kaikkia elämän ihmeellisyyksiä ja kysellä niistä aikuisilta. Lapsi kantaa näitä muistoja mukanaan läpi elämänsä. Ojenna tämä ihana kesä leikkien ja elämän ihmeitä tutkien lapsillesi! 

Kiirettä ei ole. Pysäytä yhteinen aika hetkeksi. 

 

Muistelimme yhdessä Aikaa lapselle ryhmän kanssa omia lapsuutemme perinneleikkejä, kesäpuuhia ja -lukemistoja.  

 

ROSVO JA POLIISI: Muistatko vielä, kuinka mukaansa tempaava tämä leikki kaverien ja sisarusten kanssa oli. Hiekka pöllyää aurinko porottaa, hyttysen puremat eivät haitanneet, kun lymyttiin raparperien alla ja kurkittiin: josko pollari löytää. Juonitaan yhdessä pakoreittejä 

 

tai NURKKAJUSSIN jännitys ja juoksuun pinkaisu oli parasta.  

 

Kuka pelkää MUSTEKALAA? Koko porukka mukaan ja mustekalan lonkeroita pakoon! Jäätkö kiinni ja muututko itse osaksi mustekalan lonkeroa? Vai pääsetkö vielä kerran karkuun, vaikka mustekala kasvaa kerta kerralta isommaksi? 

 

Erilaiset MIELIKUVITUSLEIKIT: Ypöyksin maailmassa ja leikkimökissä: kuvittelin olevani köyhä orpo jo kovin surullinen tai mielikuvitusystävät, joiden kanssa joutui hurjiinkin seikkailuihin. Olisinko Rohkea ritari tai Kuuluisa laulaja. 

 

SULKAPALLOA on mahtava pelata yhdessä vanhemman, mummun, vaarin, serkun, kaverin tai oman sisaruksen kanssa! Pallo lentää mihin sattuu, kun tuuli tarttuu siihen kiinni! Saatko kuitenkin lyötyä verkon yli, tuleeko pallo takaisin, saanko vielä kerran itse lyötyä sen kaverille? 

 

JALKAPALLOA voisi pelata koko kesän, eikä siihen kyllästy koskaan! Tai ainakin siltä voi äidistä tuntua, kun pojan naskalit tai tytön tylleröt juoksevat aamusta iltaan pallon perässä. Palloa voi potkia koko perheen voimin, tai sitä voi harrastaa lähiseurassa. Jo aika pienille löytyy seuratoimintaa, jos sellainen innostaa pientä potkijaa https://www.fckangasala.fi/ . https://www.palkaneenluja-lukko.net/jalkapallo/ 

 

PYÖRÄILY kaikissa muodoissaan on kivaa. Voisiko järjestää pyöräkilpailun, jossa katsotaan kuka liiraa komeimmat jarrutusjäljet. Entä kuka ajaa kovempaa sovitun matkan? Pyöräily perheenä metsäretkelle tai uimarannalle, lähikauppaan pikkuostoksille tai ihan vaan pikkuinen lenkki päivän päätteeksi, kun vielä lapselta löytyy ylimääräistä energiaa eikä tiedä mihin sitä purkaa. 

 

UIMISTA ei mikään voita! Aina uimaan, kun mahdollista. Huulet sinisinä lapset hytisevät järvessä, kiljuvat ja riehuvat onnesta, kun pääsee kastelemaan varpaat veteen tai sukeltamaan kokonaan veden alle. Entä sitten, kun oppii uimaan? Mikä on ihanampaa kuin uida aamusta iltaan kaloja tutkien uimalasit päässä? Lämmin kesäilta, saunan lämpö uinnin jälkeen. Mikä voisi olla parempaa? Kangasalan kaupunki järjestää kesällä uimakouluja lapsille, katso https://www.kangasala.fi/ajankohtaista/rantauimakoulut-2019/ . https://www.palkane.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/liikunta/uimakoulut 

 

YLEISURHEILU voi kiinnostaa pientä ja isoa liikkujaa. Kangasalan Urheilijat järjestävät kesällä sporttikerhoja pienille lapsille https://www.ku-68.com/ . 

 

 

Ja kun sataa 

 

Ukkosella Ilma tummuu yhtäkkiä. Sade tuoksuu jo, vaikka nyt vasta hieman pisaroi. Ukkonen ajaa rautakärryillä pitkin taivaan kantta ja välähtävä salama ennustaa kuinka monen kilometrin päässä ukkonen mellastaa: on aika jatkaa leikkejä sisällä. 

 

LAUTAPELIT: Korona, Monopoli, Afrikan tähti ja monet muut tutut ja tuntemattomammat pelit, jotka kokosivat perheen saman pöydän ympärille yhteiseen kiehtovaan hetkeen. Kuka on ensimmäisenä maalissa! 

 

Sisällä voi tehdä monia asioita: soittaa, laulaa, piirtää, värittää, askarrella, muovailla, lukea, näytellä, tehdä erilaisia puuha- ja tehtäväkirjoja. 

 

Vinkkejä erilaista perinneleikeistä ulkona ja sisällä löytää osoitteesta  https://www.perinneleikit.fi/  tai  https://neuvokasperhe.fi/liikunta/ulkoillaan-ja-seikkaillaan .  Sisälle voi rakentaa oman sirkuksen tai temppuradan. Lisää vinkkiä täältä  https://neuvokasperhe.fi/liikunta/olohuonesirkus-iloa-ja-liikett%C3%A4-lapsen-kanssa-kotona . 

 

Kouluikäiset voivat käyttää sadepäivät myös lukemiseen! Sateen sattuessa voi kaivaa esille vanhoja Aku Ankkoja ja sukeltaa Ankkalinnan elämään mukaan. Muistathan Roope Ankan, Mummon ja Hansun, Hannu Hanhen sekä Akun ja veljenpojat! Jännitystä elämään tuo Karhukoplan konnat, jotka jahtaavat Roopen rikkauksia ja yrittävät päästä sisään Roopen rahasäiliöön. Miltä tuoksuu vastapainettu Aku Ankka ja miltä vuosien vanha, mummolan tai mökin vintiltä esiin kaivettu, repaleinen Ankkalehti? Vai kaipaatko jännitystä vanhojen Korkeajännitysten tai Tex Willereiden parissa? Entä oletko jo vähän kokeneempi lukija, jolle maistuu mökillä säilytetyt pokkarit, kuten Enid Blytonin romaanit? 

 

Pienille lapsille ja vasta lukemaan oppineillekin voi lukea kirjoja ääneen. Puppe kirjat, Tatu ja Patu kirjat, Richard Scarryn ja Mauri Kunnaksen kirjasarjat, Maisa kirjat ja Pupu Tupunat muistavat kaikki omasta lapsuudestaan. Kaivetaan ne esille sadepäivän iloksi. Lisää hyviä kirjoja löydät omasta kirjastostasi. Kangasalan kirjasto on tehnyt perheille kirjastopalveluista oman oppaan, jota voit pyytää neuvolasta mukaan. 

 

Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä 

TURVALLISESTI AUTOSSA SYNNYTYSSAIRAALASTA TEINI-IKÄISEKSI ASTI

Tiesitkö, että Suomessa lain mukaan 135cm pituuteen asti tulee käyttää autossa turvalaitetta, mutta monissa muissa maissa raja on 150cm? Lisäksi lantion kehittymisen vuoksi olisi tärkeää käyttää turvavyöistuinta/koroketta 10–12 – vuotiaaksi asti. Vasta silloin lantio on tarpeeksi kehittynyt, jotta kestää turvavyön aiheuttaman paineen mahdollisessa törmäystilanteessa. Turvallisimmin lapsi matkustaa selkä menosuuntaan asennetussa turvaistuimessa, oikealla istuinvalinnalla selkä menosuuntaan matkustaminen onnistuu 25kg/n. 125cm asti.

 

MITÄ TÖRMÄYKSESSÄ TAPAHTUU?

Etutörmäys (yli 70 % törmäyksistä)

Selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi painautuu istuimen selkänojaa vasten. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa lapsen keskikeho pysyy paikallaan, kun samalla lapsen pää ja raajat singahtavat eteenpäin. Tämä aiheuttaa suuren rasituksen lapsen niskaan, selkärankaan ja sisäelimiin. Kaularanka voi joutua venymään niin paljon, että napsahtaa poikki. Vammat voivat syntyä myös voimakkaassa jarrutuksessa/ väistöliikkeessä ja taajamanopeuksissa!

 

Sivutörmäys (25 % törmäyksistä)

90 % tapauksista kuski tekee hätäjarrutuksen, jolloin selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi painautuu istuinta vasten, paremmin sivutörmäyssuojien suojaan. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi heilahtaa pois sivutörmäyssuojien suojasta.

Sivutörmäystestit eivät kerro totuutta, koska testit tehdään paikallaan olevaan autoon.

Englannissa merkittävä osa lapsista kuolee sivutörmäyksessä, siellä suurin osa yli 1-vuotiaista lapsista istuu kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa. Ruotsissa taas kuolematilastot ovat päinvastaisia, siellä selkä menosuuntaan – istuimet ovat erittäin yleisiä.

Peräänajo (5 % törmäyksistä)  

Nopeudet ovat pääsääntöisesti pieniä, joten peräänajot ovat harvoin vakavia. Selkä menosuuntaan olevassa istuimessa lapsi on kauempana törmäyksestä. Kasvot menosuuntaan ovat yleisiä niskan retkahdusvammat, joilta selkä menosuuntaan oleva istuin suojaa.

 

HUOMIOITAVAA

Valitse tunnetun valmistajan turvalaite. Niitä testataan useaan otteeseen ennen markkinoille tuloa. Ei-tunnettujen valmistajien tuotteissa on havaittu ongelmia niin turvallisuudessa kuin käyttömukavuudessa. Lisäksi kaukalot useimmiten jäävät nopeammin pieneksi ja turvaistuimessa selkä menosuuntaan matkustaminen onnistuu vain 13kg asti.

Tarkista, että istuin sopii autoon. Sopivuuteen vaikuttaa mm. penkkien kaltevuus, autossa olevat muut istuimet sekä mahdolliset lattialuukut. Niiden kohdalla tulee varmistaa auton valmistajalta kuinka toimia tukijalallisen istuimen kanssa. Lisäksi istuimen tulee kiinnittyä tukevasti ja oikeaoppisesti.

Tarkista, että istuin on sopiva lapselle. Selkä menosuuntaan olevassa turvaistuimessa istuimen vöiden kuuluu tulla hartioiden tasalta tai alapuolelta. Vöiden kuuluu olla niin kireällä, että uskaltaisit nostaa lapsen kaukalossa/ istuimessa pää alaspäin (kuvittele tekeväsi marenkia). Istuimen vyöt kiristetään kaksivaiheisesti: ensin olkavöistä vetämällä reisien päältä menevät vyöt kireäksi, ja sen jälkeen kiristyshihnasta vedetään olkavyöt kireälle. Vöiden kuuluisi kulkea aivan kaulan vierestä. Turvavyöistuimessa lantiovyön kuuluu ohjautua reisien päältä, ja se tulee kiristää kunnolla. Pääntuki/ olkavyön ohjain tulee olla n. 2cm olkapään yläpuolella.

Turvakaukalo ja turvaistuin jäävät pieneksi kun niiden pituus- tai painoraja ylittyy. Turvakaukalossa pää ei saa tulla kaukalon yläreunan yli, turvaistuimessa pää saa tulla istuimen reunan yli kunhan korvat pysyvät istuimen reunojen sisäpuolella.

Pue lapselle mahdollisimman ohutta vaatetta autoon, toppavaatteiden kanssa extrahuolellinen vöiden kiristys.

Irtotavarat peräkonttiin/ auton takatilaan tavaraverkon taakse.

 

 

MATKUSTAMINEN SELKÄ MENOSUUNTAAN

Vaihtoehtona joko isofix- tai turvavyökiinnitteinen Istuin. Molemmat kiinnitystavat ovat yhtä turvallisia.  Isofixkiinnitteisissä on enemmän ominaisuuksia ja ne menevät jo pienemmälle lapselle. Turvavyökiinnitteiset menevät pidempään ja ovat sekä kevyempiä että edullisempia. Jälkimmäisissä on usein myös mahdollista suurentaa lapsen jalkatilaa.

Jalat koukussa ei ole turvallisuusriski. Se ei myöskään ole lapselle epämukavaa, vaikka aikuisesta siltä näyttäisi. Lapsilla jalat ovat miten sattuu esim. leikkiessä ja ruokatuolilla istuessa. Kasvot menosuuntaan olevassa istuimessa jalat puutuvat helpommin: sama kuin aikuinen istuisi baarijakkaralla jalkoja roikottaen.

Matkapahoinvointiin on useita apukeinoja lääkityksen ja pahoinvointirannekkeiden lisäksi. Syytä on kiinnittää huomiota omaan käytökseen (aiheesta ei jatkuvasti puhuta) ja ajokäyttäytymiseen. Sivuikkuna kannattaa peittää, ja huolehtia että lapsi näkee takaikkunasta ulos. Juuri ennen autoilua kannattaa välttää raskaasti syömistä. Autoon kannattaa pukea rennot vaatteet ja huolehtia ettei lapsella ole liian kuuma. Päiväuniaika kannattaa hyödyntää pidempiä matkoja ajaessa. Akupunktiopisteisiin perustuva navan teippaus (napa teipataan esim. ihoteipillä umpeen) on tuonut avun monille lapsille ja aikuisille. Myös kireät suun jänteet sekä refluksivaivat voivat vaikuttaa lapsen matkustusmukavuuteen.

Monilla autossa viihtyminen paranee, kun siirrytään turvakaukalosta turvaistuimeen.

Selkä menosuuntaan olisi aikuisellekin turvallisempi tapa matkustaa. Lapsen niskahartiaseudun kehittymiseen vaikuttaa nimenomaan lapsen ikä, ei koko. Selkä menosuuntaan olisi tärkeää matkustaa vähintään 4-5 – vuotiaaksi.

Kuvia isommista lapsista selkä menosuuntaan – istuimissa: http://dyrbarlast.se/tips/stora-barn-bakatvanda-vad-ar-hemligheten/

MATKUSTAMINEN KASVOT MENOSUUNTAAN

Turvallisin vaihtoehto on turvavyöistuin, jossa lapsi kiinnitetään auton vyöllä. Tämä kuitenkin edellyttää, että lapsi on n. 110cm pitkä, jotta vyöt asettuvat oikein. Lisäksi lapsen tulee olla tarpeeksi vanha, jotta hän ymmärtää istua nätisti paikallaan.

Turvaistuimessa istuimen vyöt pitävät vartalon paikallaan, jolloin niskoihin kohdistuu suuremmat voimat. Lisäksi ensin auton turvavyö/ isofix pysäyttää istuimen ja vasta sen jälkeen istuimen vyöt lapsen, jolloin voimat ehtivät moninkertaistumaan. Monet miettivät, miksi sitten rallikuskeilla on viisipistevyöt. Heillä on käytössään HANS-laite, joka estää pään retkahtamisen.

Palkki-istuimet aiheuttavat alaniskan vammoja. Sisäelimiin kohdistuu suuremmat voimat, kuin auton vöitä/ turvaistuimen vöitä käytettäessä. Lisäksi pyörähdystesteissä on todettu riski istuimesta irtautumiseen.

Turvavyöistuin on koroketta turvallisempi vaihtoehto, koska koroke ei anna minkäänlaista suojaa törmäyksessä. Turvavyöistuimeen mahtuu n. 150cm asti.

MILLOIN LAPSI VOI ISTUA AUTON PENKILLÄ?

1. Selkä on penkin selkänojaa vasten
2. Polvet taipuvat penkin etureunan kohdalla
3. Lantiovyö ei kulje vatsan päältä, vaan reisien yläosan päältä
4. Olkavyöt kulkevat niskan ja olkapään välistä
5. Lapsi istuu kunnolla koko matkan, eikä esim. valu penkissä

LISÄTIETOA AIHEESTA:  

https://www.liikenneturva.fi/fi/liikenteessa/turvaistuimet

http://turvaistuimet.blogspot.com/

https://www.facebook.com/groups/turvaistuimet/






Tekstin kirjoittanut Aikaa lapselle ryhmälle Jemina  Erdogan

Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä

KARKITONTA KIVAA

 

- Ostetaan sulle bussievääksi limppari ja sipsipussi.

Oletko pohtinut, millaisia syömiseen liittyviä tapoja ja ajatusmalleja siirrät lapselle tai lähipiiriin? Ruokavalintojen maailma on monimutkainen. Marketeissa on tarjolla kymmeniä tuhansia vaihtoehtoja, ja ruokamainonta yltää kotisohvalle. Toisaalta hyviä vaihtoehtoja on tarjolla ennätysmäärin. Parempi eväs voi olla vesipullo, täytetty ruisleipä, hedelmät tai pähkinät. Vielä aikuistuessaankin lapsi valitsee tutuksi tulleella tavalla.

- Syö lautanen tyhjäksi, niin saat mummilta karkin.

Ruokatottumuksissa näkyy sukupolvien ketjussa siirtyneet tavat. On pakko maistaa. Herkun ansaitsee syömällä terveellisen aterian. Vanhoilla keinoilla ei ole saatu parasta mahdollista tulosta rohkeaan maistamiseen ja monipuoliseen syömiseen. Isovanhempien luona vierailusta voi lapsen mieleen jäädä karkkia paremmin vaikkapa kasvimaan hoito, mustikkasopan keittäminen tai lautapelin pelaaminen.

Lapsilähtöiseen ajatteluun perustuvaa Sapere-ruokakasvatusta toteutetaan Kangasalan kaupungin varhaiskasvatuksessa, ja iloiseen tekemiseen on kutsuttu mukaan myös koteja.

 

- Olitpa reipas hammaslääkärissä, nyt mennään ostamaan jäätelöt.

Ruoalla palkitsemme, hemmottelemme ja osoitamme välittämistä. Ruoka tuo mielihyvää ja nautintoa, ja niin saakin olla. Haitallista on, jos ruoka saa liian ison vallan tunteiden hoitajana. Lapsen tunteisiin kannattaa vastata muulla tavalla kuin ruualla. Paha mieli helpottuu syliin ottamalla tai juttelemalla. Lasten luontaisen ruokahalun säätelyn säilyttämiseksi on tärkeää oppia nälän kuulostelu ja noudattaa säännöllisiä ruoka-aikoja.

 

- Oli tosi kivaa, kun tehtiin salaatti yhdessä.

Yhdessä tekeminen vähentää nirsoilua ja tekee ruokailusta kaikille mukavampaa. Lapset ovat innokkaita osallistumaan ja siitä saa vauhtiapua maistamiseen.

Pikkuihmiseltä onnistuu salaatin repiminen, pöydän kattaminen ja hedelmän leikkaaminen ruokaveitsellä. Kannustuksella on iso voima myös ruoka-asioissa.

Kukaan ei halua kuulla, että on ”huono syöjä”. Kun lapsi kurkkaa keittiöön, uteliaisuus kannattaa kääntää käyttövoimaksi ja kertoa kokkauksesta, maistella raaka-aineita ja ottaa lapsi mukaan ruoan tekemiseen.

 

- Nyt herkutellaan sämpylöillä ja mandariineilla.

Yhdessä syöminen viestittää lapselle arjen turvallisuutta sekä lisää tutkimusten mukaan kokonaisvaltaisesti lapsen hyvinvointia. Mukavassa tilanteessa syöty ruoka maistuu parhaiten, joten yhteisiä hetkiä kannattaa hyödyntää uusien ruokien oppimiseen. Suomalaiset syövät makeisia keskimäärin 14 kiloa vuodessa, joten sokerin tietoinen vähentäminen on tarpeen. Lapselle herkku voi olla vesimeloni, marjat tai viinirypäleet. Haastamme aikuiset hyviin välipalavalintoihin, lapsen puolesta.

 

- Millaisista kasviksista tykkäät koulussa?

Aikuisen kiinnostus ja ruokakeskustelut auttavat lasta tutustumaan ruokiin laajasti. Ruoka ei ole hyvää tai pahaa, vaan se tuntuu suussa karhealta, maistuu kirpeältä, tuoksuu karkilta, näyttää punaiselta ja kuulostaa rouskutukselta. Vielä alakoululainenkin opettelee uusiin ruokiin. On tärkeää jutella ruokakokemuksista avoimesti. Joskus jo herneen kokoisen ruokapalan laittaminen suuhun on iso edistysaskel. Tuttuuden ja toistojen sekä syyllistämättömän ilmapiirin avulla uudet ruoat alkavat sujua askel kerrallaan.

 

 

Hilpi Linjama, ravitsemussuunnittelija (laillistettu ravitsemusterapeutti), Kangasalan kaupunki

Lennu: Meillä oli tänään koulussa possua ja kanaa

Pikkusisko kysyi” ai sitä Pork-kanaa?

 

Mitä haluat syödä kun olet apealla mielellä

Nauravat nakit

 

Mitä sanoi juures toiselle kattilassa

Taidamme olla liemessä.

 

 

 

Lisää hyvistä ruokavalinnoista ja ruokakasvatuksesta:

www.neuvokasperhe.fi,

www.peda.net/hankkeet/sapere,

www.syohyvaa.fi

 

Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä