MITÄ TEILLE VANHEMPINA KUULUU?

Parisuhde sisältää erilaisia rooleja ja tehtäviä. Roolit muuttuvat ja korostuvat elämäntilanteen mukaan. Nuoren parin, murkkuikäisten lasten vanhempien tai isovanhempien parisuhde on varsin erilainen.

 

Varsinkin pikkulapsivaiheen vauhdikkaan arjen keskellä on hyvä pysähtyä huolehtimaan parisuhteesta, Pieni lapsi on hyvin herkkä havaitsemaan vanhempien välisiä tunnetiloja.

Lastenpsykiatrian professori Jari Sinkkosta lainataksemme: Vanhempien välinen parisuhde on lapsen koti. Oheisen roolikartan avulla voit tarkastella omaa rooliasi parisuhteessa ja keskustella kumppanisi kanssa eri osa-alueista.

-Ovatko ne tasapainossa

-Löytyykö jotain kehittämiskohtia?

-Mitä esimerkkejä löydät roolikartan avulla omasta toiminnastasi?  

-Mitä aluetta ja miten haluaisit vahvistaa ?

-Onko jokin roolin osa-alue, josta  voisit antaa kumppanillesi positiivista palautetta?

Parisuhteessa keskustelu, tunteiden ja roolien tunnistaminen sekä molempien odotuksista kertominen kumppanille rakentaa hyvää yhteistä tulevaisuutta ja rikastaa suhdetta. Pohtikaa yhdessä, miten roolit näkyvät elämässänne.

Kangasalla alkaa keväällä 2019 PariAsiaa -luentosarja yhteistyössä Kangasalan seurakunnan ja kaupungin kanssa.

Luennot pidetään seurakunnan tiloissa, uudessa Perhetalossa osoitteessa Tapulintie 2. Luennoille voi osallistua ilman ilmoittautumista. Siellä voit keskustella tai kuunnella vain hiljaa itseksesi luennon antia. Luentosarja sisältää yhteensä kuusi eri aihetta parisuhteen arjesta.

4.3  Avaimia vuorovaikutukseen klo 18-19

25.3 Oivalluksia tunnetaitoihin     klo 18-19

15.4 Kipinöitä kosketukseen         klo 18-19

4.5   Parisuhdepäivä                     klo 10-15

Mikäli koet tarvetta keskustella ulkopuolisen kanssa parisuhteestasi, ota asia puheeksi neuvolassa, aikuisneuvonnan terveydenhoitajan vastaanotolla tai esimerkiksi seurakunnan työntekijän kanssa. Mutkistuneen suhteen hoitamiseksi on vielä tehtävissä, jos omaa motivaatiota on molemmilla osapuolilla.

Perheneuvola, sosiaalityöntekijä tai perheasiain neuvottelukeskus saattavat olla tahoja, josta saatte myös apuja. Kangasalan seurakunnan perhediakonille ja perheterapeutille voi varata henkilökohtaiseen tapaamiseen aikaa.

Kriisikeskus Osviitta Tampereella antaa myös keskusteluapua parisuhteen haasteisiin. Miessakit Ry voi olla parisuhteessa kipuilevalle miehelle myös hyvä paikka hakea apua. Miessakit järjestävät isätyötä ja erilaisia isille suunnattuja ryhmiä sekä neuvontaa erilaisiin parisuhteen haasteisiin. Eron ensiapupiste ja MLL:n Tampereen osaston sivustoilta löydät myös hyvää tietoa siinä tilanteessa, jos kaikista ponnisteluista huolimatta eron ajatus tulee mieleen.

Lisää asiaa parisuhteesta ja virikkeitä keskusteluun löydät mm.

http://www.vaestoliitto.fi

https://parisuhdekeskus.fi/lue

https://parisuhdekeskus.fi

https://tampere.mll.fi

https://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka

https://tampere.mll.fi/eroperheiden-kohtaamispaikka/eron-ensiapupiste

http://www.mielenterveysseurat.fi/tampere/kriisikeskus

https://www.miessakit.fi

https://www.kangasalanseurakunta.fi/tule-mukaan/diakonia/perheet-ja-ihmissuhteet



Kaksi villakoiraa jutteli sängyn alla: -Mitä mieltä olet pölynimureista?








-Mielestäni ne ovat kerrassaan puoleensa vetäviä

-Mikä sinun on? etkö sinä enää rakastakkaan minua?

-Rakastan, rakastan mutta minä vain hiukan huilaan välillä

Läsnä ja lähellä

tärkeällä hetkellä!

 

RYHMÄSTÄ VOIMAA PIKKULAPSIARKEEN

Vuodesta 2014 alkaen olemme toteuttaneet Kangasalla kuuden kuukauden ikäisten lasten ryhmäneuvolaideaa, joka onkin saanut hyvän vastaanoton vanhemmilta.

Neuvola tarjoaa vaihtoehtoa osallistua 6 kk ikäisen lapsen kanssa vertaistukea antavalle ryhmäneuvolakäynnille. Perhe saa palvelun halutessaan myös yksilökäyntinä.

Ryhmätapaamisia on ollut ensin Rantsun perhetuvalla, sitten Perhetupa Pikkutaskussa Sipetan talossa.

Saimme uuden ja ryhmän tarpeita paremmin palvelevan paikan tammikuun -19 alusta Seurakunnan perhetalosta. Toiminta jatkuu edelleen kaupungin toimintana ja korvaa lapsen 6kk käynnin terveydenhoitajan vastaanotolla.

Pälkäneellä ei ryhmäkokojen vuoksi ole mahdollista järjestää samanmuotoista 6kk-ikäisten ryhmäneuvolaa, mutta halutessaan myös Pälkäneen äidit ja vauvat saavat osallistua ryhmäneuvolaan Kangasalan puolella.

Kysy oman alueesi terveydenhoitajalta päivämääristä!

Ryhmäneuvolassa mietimme yhdessä pienokaisten kehityksen asioita ja usein yhteisissä keskusteluissa löytyy hyviä vinkkejä toisilta perheiltä.

Mukana on terveydenhoidon ammattilaisia neuvolasta, suunhoidosta ja perhetyöstä. Ideana on, että useampi ammattilainen on perheen käytettävissä samalla käynnillä ja että perhe saa vertaistukea samassa elämänvaiheessa olevilta perheiltä.

Uutena yhteistyökumppanina seurakunnasta

tulevat paikalle esittäytymään perhediakoni ja perheterapeutti. Heiltä perheet voivat halutessaan varata henkilökohtaista aikaa parisuhde asioissa.

Suun terveystarkastus ja neuvolakäynti hoidetaan ryhmäkäynnillä lyhyenä yksilöllisenä tapaamisena.

Lapsen kehitys, nukkuminen, kiinteiden ruokien opettelu, puhkeavat hampaat ja vanhemmuus ovat keskiössä näissä tilaisuuksissa. Mietimme yhdessä myös tapaturmiin varautumista, sillä viimeistään 6kk käynnin jälkeen useimmat lapset lähtevät vauhdilla ryömimään tai konttaamaan.

Ulkopuolisia vieraita on myös ajoittain mukana. Heiltä on saatu infoa esimerkiksi turvaistuimista tai perheiden jaksamisen keinoista.

Kiitämme Sipetan Ullaa ihanasta lahjasta,
 jonka saimme häneltä ryhmäneuvolan pikkuasiakkaille

Läsnä ja lähellä tärkeällä hetkellä

KUN HUOLIA ON LIIKAA, JAKSAMINEN VÄHISSÄ; MISTÄ APU?

 

 

Perheesi parhaaksi -toimintamalli

 

Perheesi parhaaksi -toimintamalli on Kangasalan kaupungissa toteutettava matalan kynnyksen auttamisen malli. Toimintamallia on alettu Kangasalla kehittää hyvinvointineuvola yhteistyönä vuonna 2015. Kehittämistyö on käynnistynyt osana lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä kaupungissamme. Hyvinvointineuvolassa toteutuu terveystoimen, sosiaalitoimen ja perhetyön moniammatillinen yhteistyö. Toimintaamme käynnistääksemme olemme ottaneet selvää Pälkäneen kunnan varhaisen tuen mallista, Tampereen Keinu-mallista ja Helsingin kaupungin varhaisen tuen mallista. Lisäksi on tutustuttu muutamiin muihinkin varhaisen tuen malleihin muualla Suomessa. Pälkäneellä tästä yhteisen työskentelyn muodosta käytetään nimeä Vartu= varhainen tuki. Pälkäneellä ja Kangasalla toimintatavoissa on pientä eroa, mutta tärkein yhdistävä tekijä on perheiden auttaminen perheen omilla ehdoilla.

 

Aluksi kokeiluneuvoloina toimivat Suoraman ja Ruutanan neuvolat. Nykyään perheesi parhaaksi toimintamalli on käytössä kaikissa Kangasalan neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, suun terveydenhuollossa ja perhetyössä. Kohderyhmänä ovat kaikki alle kouluikäiset lapset ja heidän perheensä.  Yhteistyökumppaneistamme Kangasalan seurakunnan varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on osallistunut toimintamallin koulutuksiin. Jatkossa on tarkoitus viedä hyviä käytänteitä ja toiminnan ideaa myös koulujen yksilölliseen oppilashuoltoryhmään. Alakouluista Suoraman koulussa on Perheesi parhaaksi palavereita pilotoitu alkuvuonna.

 

Mistä tässä siis on kyse?

Kuka tahansa lapsiperheiden kanssa yhteistyössä oleva taho voi tarjota perheelle apua, jos ammattilainen kuulee perhettä kuormittavasta tilanteesta. Pulma tilanteen ei tarvitse olla ”suuren suuri”. Riittää, että vanhemmalla tai ammattilaisella on huoli vanhemman jaksamisesta, lapsella on itkuisuutta tai uhmaa tavallista enemmän, perheen läheiset asuvat kaukana tai jostakin muusta perhettä kuormittavasta syystä.

Kun vanhemmilla on huolta tai haastetta lasten kanssa tai omien voimavarojen vähyyttä, Perheesi parhaaksi-palaverissa haetaan ratkaisuja arjen sujuvuuden parantamiseksi.

 

Perhe voi myös itse pyytää perheesi parhaaksi palaverin järjestämistä keneltä tahansa kohtaamaltaan ammattilaiselta.

Perhe saa toivoa palaveriin läheisiään tai muita yhteistyökumppaneita, kuten neuvola, varhaiskasvatus, seurakunta, hammashuolto, perhetyö tms. Palaveriin kokoonnutaan siihen paikkaan, joka perheestä tuntuu luontevimmalta. Usein kokoonnumme neuvolassa tai varhaiskasvatuksen yksikössä, suun terveydenhuollossa tai perheen kotona.

 

 

                                         Perheesi parhaaksi palaveriin voivat osallistua esimerkiksi seuraavat tahot

Mitä Perheesi parhaaksi tarjoaa?

 

Palavereita järjestetään yksi tai useampia perheen tarpeesta riippuen. Ensimmäisessä palaverissa kartoitetaan perheen avun tarpeet. Perhe ja ammattilaiset yhdessä pohtivat ryhmänä sitä, millä tavalla perheen ongelmia tai arjen haasteita voitaisiin helpottaa. Useamman tahon yhteistyöllä perheen avunsaanti ei viivästy, vaan apuja tai ratkaisuita haetaan ilman lähetteitä tai turhan pitkiä odotusaikoja Yhtenä tärkeimpänä asiana on perheen oma näkemys siitä, millaiset voimavarat he kokevat itsellään olevan. Yhteistyössä meidän ammattilaisten kanssa pyritään perheen voimavaroja lisäämään. Palaveriin kutsutaan uusia tahoja vain perheen niin toivoessa, mutta ammattilaiset voivat toki uutta yhteistyötahoa ehdottaa. Palaverissa laaditaan perheen kanssa toiminta- ja seurantasuunnitelma ja tarvittaessa kartoitetaan hoitotahoja.  Perheelle voidaan järjestää esim. apua kotiin perhetyön kotipalvelusta tai neuvolan perhetyöstä. Tavoitteena on perheen oikea-aikainen apu ja pulmatilanteiden hoito mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein varhainen tuki estää tilanteiden etenemistä entistä mutkallisemmaksi.  Perheesi parhaaksi- toiminta tähtää solmujen avaamiseen ja vanhempien voimavarojen kasvattamiseen. Puhuminen vaikeistakin asioista kannattaa, sillä lapsen ja perheiden hyvinvointi on avain parempaan tulevaisuuteen. Rohkene tarttua tilaisuuteen!

 Suun terveydenhuollosta kutsutussa palaverissa esimerkkinä voi olla mm. suun sairauden puhkeaminen terveellä lapsella tai aivan pienellä neuvolaikäisellä. Palaveriin valikoituu usein vanhempien kanssa yhteistyöhön terveydenhoitaja, suunhoidon ammattilainen sekä ravitsemusterapeutti ja perhetyöntekijä. Lapsen suun sairaus hoidetaan suunnitellusti ja samalla kartoitetaan vanhempien toivoman avun tarve yhteisessä kokoontumisessa.

 

 

Perheesi Parhaaksi toiminta on tuottanut hyviä tuloksia. Perheitä saaduissa palautteissa he ovat kokeneet saaneensa apua niihin huoliin ja arjen haasteisiin, joihin apua hakivatkin.

 

Läsnä ja lähellä

tärkeällä hetkelläässä

 

POHDINTAA RUUTUAJASTA

Tässä kuussa olemme saaneet yhteistyökumppanin Sydänliiton projektipäälliköstä Terhi Koivumäestä. Hän on kirjoittanut pohdintaa ruutuajasta ja median vaikutuksista lapsiimme.

Lämmin kiitos Terhille yhteistyöstä!

                                                         

Aikanaan huolestuttiin television vaikutuksesta lasten terveyteen. Ajateltiin, että pian lapset eivät tee muuta kuin passiivisesti tuijottavat tv-ohjelmia, liikunta loppuu ja mielikuvitus häviää. Tänään tämä sama huoli liittyy aikaan, jota vietämme ruudun äärellä. Mutta tv-ruudun rinnalle ovat tulleet kännykät, pelikonsolit ja tabletit. En usko, että on kovin montaa vanhempaa, jotka eivät joutuisi miettimään keinoja lasten ruutuajan vähentämiseksi.   

Mutta aivan samoin, kuin aikanaan tv:n kanssa, asiaan on olemassa ratkaisuja, joita me vielä etsimme tai harjoittelemme. Some ja ruutuajan kaikkivaltaisuus on varmasti yllättänyt meidät kaikki. Meidän täytyy antaa itsellemme aikaa sopeutua sen tuomiin muutoksiin ja löytää tasapaino sen käyttöön.

Ruutuaika ja sen säännöstely on osa vanhemmuutta. Aivan samoin, kuin joudumme patistamaan lapsia hampaiden pesuun, säännölliseen syömiseen, kouluun lähtöön, yhtälailla meidän tulee valvoa ja varmistaa turvallista netin käyttöä ja ruutuaikaa. Vanhemman rooli on joskus olla se tylsä aikuinen, joka pitää rajoista kiinni.

Somea ja ruutuaikaa ei pidä nähdä vain negatiivisena asiana. Nykylapset ovat paljon valmiimpia tietoteknisten laitteiden käyttäjinä, ja ne taidot tulevat olemaan osa monen työelämää tulevaisuudessa. Tiedon haku ja asioiden hoito on huimasti edennyt netin myötä. Se myös haastaa eri lailla kyseenalaistamaan tiedon, mitä luemme ja siinä meidän lapset ovat paljon valmiimpia kuin me itse olimme aikanaan. Ja kyllä se myös sosiaalisia taitoja opettaa, vaikka toisin kuin ennen. Aika moni nuori on myös löytänyt tulevan ammattinsa pelimaailmasta tai somesta – myös ammatit muuttuvat.

Perheen ruutuaikaa miettiessä on hyvä pohtia seuraavia asioita:

• Mitä positiivista netti, some ja ruutuaika tuovat elämäämme. Perheen yhteiset pelihetket tai WhatsApp – ryhmät parhaimmillaan lisäävät perheen me-henkeä.
• Selkeät yhteiset pelisäännöt laitteiden käyttöön ja ne koskevat myös vanhempia. Mitkä paikat ovat meidän perheellä ne, joihin emme laitteita tuo? Missä sovimme, että laitteet ovat yöajan?
• Jokaisen on tärkeä huolehtia riittävästä unen määrästä. Mikäli sometus tai pelaaminen vähentää unen määrää, tilanne on aina huolestuttava – oli sitten kyseessä aikuinen tai lapsi.
• Tauota istumista ja pidä huolta hyvästä asennosta ruudun ääressä.
• Kiinnostu siitä, mitä lapset laitteillaan tekevät. Osallistu peleihin ja anna lapsen opettaa. Perustele, miksi peleissä on ikärajat.
• Kunnioitetaan kaikki, myös me vanhemmat, some-yksityisyyttä. Kysytään aina lupa kuvien julkaisuun, vaikka kyseessä olisi mukava matkakuva. Jokaisella tulee olla oikeus päättää omasta some-näkyvyydestään.

Kyllä me tämä ruutuaika-haaste selätetään. Opimme ja kehitymme jatkuvasti. Nautitaan hyvistä hetkistä ruudun äärellä ja huolehditaan, että elämään mahtuu myös muuta. Seuraava sukupolvi voi 20 vuoden kuluttua hymyillen muistella, miten tätä asiaa hoidettiin. He etsivät sitten ratkaisua sen ajan tuomiin haasteisiin. Maailmaa muuttuu ja hyvä niin.

 

Lue lisää: https://neuvokasperhe.fi/perhearki/ruutuaika

https://neuvokasperhe.fi/perhearki/miten-hallita-viriketulvaa

https://neuvokasperhe.fi/materiaalit/ruutusopimus-perheille

Sydänliiton projektipäällikkö Terhi Koivumäki

 

Käsityötunnilla tehtiin savitöitä

-Pekko mitä sinä aiot tehdä?

-Kannettavan

-Kannettavan minkä?

-Mistä minä tiedän, kun minulla on vasta sanka valmiina?

 

Läsnä ja lähellä

tärkeällä hetkellä!