Itsetunnon
tukeminen
Itsetunto on itsensä tuntemista
ja itsensä hyväksymistä. Lapsen itsetunnon tukeminen voi kantaa
aikuisuuteen asti. Se on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat voivat
lapsilleen tarjota. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan. Kun lapsella kehittyy
ja rakentuu hyvä ja vahva sekä terve itsetunto hän ymmärtää realistiset
käsitykset omista vahvuuksista. Lapsi oivaltaa, että ei ole kaikissa paras,
mutta samalla hän kokee, että on arvokas juuri sellaisenaan.
”Kun me ollaan
menty naimisiin hyvin kauniitten vaimojen kanssa, ei koskaan saa sanoa, että
mulla on kauniimpi vaimo, koska toiselle tulee paha mieli”. 4v-kaksoisveli

”Äiti mä tiedän,
että sä tykkäät musta ihan valtavasti… koska mä oon niin ihanan
rakkaudellinen”. Tyttö 3v
Vanhempi voi jo varhaisten, ensimmäisten
kuukausien aikana antaa lapselleen hyvän perustan myönteisen itsetunnon
kehittymiselle. Katsekontakti, kosketus, ilmeet ja äänenpaino kertovat
lapselle, että tämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Lapselle syntyy luottavainen
olo ja kokemus siitä, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa.
Omanarvontunto on pohja, jonka päälle lapsi jatkossa
voi rakentaa käsitystä itsestään. Lapsen kasvun ja esimerkiksi kielellisen
kehityksen myötä itsetunto voi alkaa rakentumaan entistä enemmän myös tekemisen
ja sosiaalisten suhteiden kautta.
Vanhemman palaute tärkein
Koko lapsuuden ajan vanhemmat ovat
merkityksellisimpiä ihmisiä, koska heiltä lapsi saa syvimmät ja pysyvimmät
kokemukset siitä, minkälainen hänen tulee olla saadakseen vanhempien
huolenpidon ja hyväksynnän. Mutta myös muilta ihmisiltä saatu palaute muovaa
lapsen käsitystä itsestään.
Positiivinen ja rehellinen
palaute lapselle
on kaikkein parasta. On tutkittu, että noin kymmenvuotiaaksi asti vanhemman
mielipide on lapselle tärkeintä. Siksi pikkulapsiaika voi olla lapsen
itsetunnon vahvistamisen tai lyttäämisen kannalta merkityksellinen. Lapsi
ammentaa ympäristöstä enemmän kuin vanhemmat osaavat aavistaa. Hän ottaa mallia
myös siitä, miten vanhemmat keskenään toisilleen palautetta antavat.
ӊiti sinun
pylly on todella kaunis”, tuumi 9 v poika katsellessaan tutkivasti äidin
hammasharjan pesua.
Lapsi tarvitsee aikuisilta paljon
tukea sekä kannustusta. Aina ei tarvitse sanoja. Yhdessäololle
varattu aika ja aito läsnäolo kertovat lapselle, että hän on vanhemmilleen
tärkeä ja ainutlaatuinen. Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti
palautetta. Hän tarvitsee tätä oman minänsä rakennusaineiksi. Itsetunnon
kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava
ja kunnioittava, rakastava sekä hellä.
Lapsen vahvuudet voi ottaa esille
päivittäin.
Kehumista ja kannustamista on liian vähän yhteiskunnassamme. Joskus lapsi voi
tarvita erityistä tukea myönteisen minäkuvan ylläpitämiseen. Vaikka mitään
erityislahjakkuutta ei ilmenisikään, on aina jokin asia, josta voi kertoa
myönteistä sanottavaa. Jokaisessa lapsessa on jotain hyvää, kaunista ja
erityistä. Kehumisen ja kannustamisen ei tarvitse liittyä tekemiseen. Lapsella
voi olla vaikkapa kauneudentajua. Hän voi olla looginen ja viisas, herkkä tai vaikkapa
täynnä elämäniloa. Nuorena ja aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana
ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisen aito kunnioittaminen, on hyödyllinen
ja tavoittelemisen arvoinen.
Säännöt luovat turvallisuutta
Lapsen itsetunnon kehitystä
voi tukea tarjoamalla lapselle ympäristön, jossa voi turvallisesti kokeilla ja
onnistua, mutta jossa saa myös epäonnistua. Jos lapsi on hyvin epävarma ja
arka, hän saattaa vaatia hieman enemmän rohkaisua. Lapsen on hyvä kuitenkin
kokea sopivassa määrin pettymyksiä jotta hänellä kehittyy kyky sietää
kielteisiä tunteita.
Tekemättömyys ja
alisuoriutuminen eivät tee hyvää kenenkään itsetunnolle. Positiivisten
kokemusten ja onnistumisien kautta itsetunto nousee sekä lapsilla, että
aikuisilla.
Terve kunnianhimo on hyväksi ihmiselle.
|
Läsnä ja lähellä oikealla hetkellä