IHANA LAPSENI

Itsetunnon tukeminen

”Kun me ollaan menty naimisiin hyvin kauniitten vaimojen kanssa, ei koskaan saa sanoa, että mulla on kauniimpi vaimo, koska toiselle tulee paha mieli”.  4v-kaksoisveli



Itsetunto on itsensä tuntemista ja itsensä hyväksymistä. Lapsen itsetunnon tukeminen voi kantaa aikuisuuteen asti. Se on yksi tärkeimmistä asioista, jonka vanhemmat voivat lapsilleen tarjota. Itsetunto kehittyy koko elämän ajan. Kun lapsella kehittyy ja rakentuu hyvä ja vahva sekä terve itsetunto hän ymmärtää realistiset käsitykset omista vahvuuksista. Lapsi oivaltaa, että ei ole kaikissa paras, mutta samalla hän kokee, että on arvokas juuri sellaisenaan.

”Äiti mä tiedän, että sä tykkäät musta ihan valtavasti… koska mä oon niin ihanan rakkaudellinen”.  Tyttö 3v

 

 

Pohja luodaan varhaislapsuudessa ja juuret lähtevät jo vauvaiästä.

Vanhempi voi jo varhaisten, ensimmäisten kuukausien aikana antaa lapselleen hyvän perustan myönteisen itsetunnon kehittymiselle. Katsekontakti, kosketus, ilmeet ja äänenpaino kertovat lapselle, että tämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Lapselle syntyy luottavainen olo ja kokemus siitä, että häntä ei jätetä yksin ja hän saa turvaa.

 

 

 

Omanarvontunto on pohja, jonka päälle lapsi jatkossa voi rakentaa käsitystä itsestään. Lapsen kasvun ja esimerkiksi kielellisen kehityksen myötä itsetunto voi alkaa rakentumaan entistä enemmän myös tekemisen ja sosiaalisten suhteiden kautta.

Vanhemman palaute tärkein

Koko lapsuuden ajan vanhemmat ovat merkityksellisimpiä ihmisiä, koska heiltä lapsi saa syvimmät ja pysyvimmät kokemukset siitä, minkälainen hänen tulee olla saadakseen vanhempien huolenpidon ja hyväksynnän. Mutta myös muilta ihmisiltä saatu palaute muovaa lapsen käsitystä itsestään.

Positiivinen ja rehellinen palaute lapselle on kaikkein parasta. On tutkittu, että noin kymmenvuotiaaksi asti vanhemman mielipide on lapselle tärkeintä. Siksi pikkulapsiaika voi olla lapsen itsetunnon vahvistamisen tai lyttäämisen kannalta merkityksellinen. Lapsi ammentaa ympäristöstä enemmän kuin vanhemmat osaavat aavistaa. Hän ottaa mallia myös siitä, miten vanhemmat keskenään toisilleen palautetta antavat.

 ”äiti sinun pylly on todella kaunis”, tuumi 9 v poika katsellessaan tutkivasti äidin hammasharjan pesua.

Lapsi tarvitsee aikuisilta paljon tukea sekä kannustusta. Aina ei tarvitse sanoja. Yhdessäololle varattu aika ja aito läsnäolo kertovat lapselle, että hän on vanhemmilleen tärkeä ja ainutlaatuinen. Lapsi vaikuttaa ympäristöönsä ja saa jatkuvasti palautetta. Hän tarvitsee tätä oman minänsä rakennusaineiksi. Itsetunnon kannalta olisi toivottavaa, että mielikuva vanhemmasta olisi turvallinen, lohduttava ja kunnioittava, rakastava sekä hellä.

Lapsen vahvuudet voi ottaa esille päivittäin. Kehumista ja kannustamista on liian vähän yhteiskunnassamme. Joskus lapsi voi tarvita erityistä tukea myönteisen minäkuvan ylläpitämiseen. Vaikka mitään erityislahjakkuutta ei ilmenisikään, on aina jokin asia, josta voi kertoa myönteistä sanottavaa. Jokaisessa lapsessa on jotain hyvää, kaunista ja erityistä. Kehumisen ja kannustamisen ei tarvitse liittyä tekemiseen. Lapsella voi olla vaikkapa kauneudentajua. Hän voi olla looginen ja viisas, herkkä tai vaikkapa täynnä elämäniloa. Nuorena ja aikuisenakin sellainen itsetunto, jonka perustana ovat totuudenmukainen näkemys itsestä sekä toisen aito kunnioittaminen, on hyödyllinen ja tavoittelemisen arvoinen.

Säännöt luovat turvallisuutta

Lapsen itsetunnon kehitystä voi tukea tarjoamalla lapselle ympäristön, jossa voi turvallisesti kokeilla ja onnistua, mutta jossa saa myös epäonnistua. Jos lapsi on hyvin epävarma ja arka, hän saattaa vaatia hieman enemmän rohkaisua. Lapsen on hyvä kuitenkin kokea sopivassa määrin pettymyksiä jotta hänellä kehittyy kyky sietää kielteisiä tunteita. 

Tekemättömyys ja alisuoriutuminen eivät tee hyvää kenenkään itsetunnolle. Positiivisten kokemusten ja onnistumisien kautta itsetunto nousee sekä lapsilla, että aikuisilla.

Terve kunnianhimo on hyväksi ihmiselle.

Lähde: Perheenäidin muistiinpanoja, MLL, www.vau.fi Julkaistu 22.11.2015,

Läsnä ja lähellä oikealla hetkellä

 

 

TUPAKOITKO? NUUSKAATKO? OLETKO HYVÄ MALLI LAPSELLESI?

Tiesitkö: Nuuska sisältää jopa 20 kertaa enemmän nikotiinia kuin savukkeet.

Tupakointi ja nuuskan käyttö haittaavat lasten ja nuorten terveyttä ja niiden käyttö aiheuttaa voimakkaan nikotiiniriippuvuuden

– Nuori ja hänen kehonsa ovat ainutkertaisen arvokkaita. Nuoren vielä kehittymässä olevaa kehoa ei kannata altistaa nikotiinin haitoille, toteaa terveyden edistämisen ylilääkäri Eeva Ollila Syöpäjärjestöistä.

Terveysvaikutukset lapsen, nuoren ja aikuisen elimistöön

Ihmisen aivot kehittyvät murrosiästä 25-vuotiaaksi saakka. Tänä aikana aivot ovat herkät erilaisten keskushermostoon vaikuttavien aineiden, kuten nikotiinin vaikutuksille. Nikotiini vaikuttaa aivojen hermosolujen toimintaan ja voi haitata oppimista ja tiedonkäsittelyä. Nuoren kehittyvät aivot ovat herkät myös riippuvuuden syntymiselle. Riippuvuus haittaa keskittymistä ja aiheuttaa levottomuutta.

Aivojen lisäksi nikotiini vaikuttaa haitallisesti koko kehossa. Nikotiini supistaa verisuonia ja nostaa siten sydämen sykettä sekä kohottaa verenpainetta. Se huonontaa suorituskykyä, lihasten kehittymistä ja palautumista. Lisäksi nikotiinilla on haitallisia vaikutuksia muun muassa sokeriaineenvaihduntaan, kolesteroliarvoihin sekä syöpäriskiin.

Nikotiinin haitat

Nikotiini ja sen aiheuttama riippuvuus ovat keskeisiä syitä sille, miksi ihmiset jatkavat haitallisten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä.

Nikotiini pystyy imeytymään elimistöömme monella tavalla – esimerkiksi tupakansavussa tai sähkösavukkeen höyryssä hengitettynä, suun tai nenän limakalvoilta, nieltynä tai

nestemuotoisena ihon läpi. Toistuvasti pieninä annoksina käytettynä nikotiini haittaa elimistön normaalia toimintaa ja aiheuttaa terveyshaittoja. Suurina kerta-annoksina nikotiini aiheuttaa välittömiä myrkytysoireita.

Nikotiinin vaikutukset terveyteen

Toistuvat nikotiiniannokset ja vieroitusoireet, jotka johtuvat nikotiinin poistumisesta, pitävät elimistöä jatkuvassa rasitustilassa. Nikotiinin käyttö tihentää välittömästi sykettä ja nostaa tilapäisesti verenpainetta. Sydän joutuu työskentelemään kovemmin.

Nikotiini häiritsee myös valtimoiden endoteelin toimintaa. Endoteeli on verisuonien, imusuonien ja sydämen sisäpintoja verhoava ohut solukerros. Pitkällä aikavälillä tällaiset muutokset lisäävät valtimosairauksien riskiä. Yleisin näistä on sepelvaltimotauti.

Lisäksi nikotiinin on havaittu vähentävän insuliiniherkkyyttä. Insuliini on hormoni, jonka tarkoitus on säädellä sokeriaineenvaihduntaa elimistössä. Kun insuliiniherkkyys vähenee, insuliini ei toimi kudoksissa niin kuin pitäisi eikä pidä verensokeria tasaisena. Insuliiniherkkyyden väheneminen lisää riskiä kakkostyypin diabeteksen kehittymiselle.

Nikotiinin ja syövän yhteys ei ole selkeä, mutta on viitteitä siitä, että nikotiini on syöpävaarallinen aine. Laboratorioissa tehtävissä solukokeissa nikotiinin on havaittu edistävän syöpäsolujen kasvua. Joissakin eläinkokeissa nikotiini on sekä aiheuttanut että edistänyt syöpää.

Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa muutoksia aivoissa. Aivot kehittyvät hyvin voimakkaasti nuoruudessa. Nikotiinialtistus muokkaa nuoren aivojen hermosolujen toimintaa siksi jopa pysyvästi. Se vaikuttaa siihen, miten aivot ottavat vastaan, varastoivat, käsittelevät ja tuottavat tietoa – miten esimerkiksi pystymme keskittymään uuden oppimiseen.

Suun limakalvo muuttuu "norsun nahaksi"

Nikotiinin käyttö huonontaa suorituskykyä

Nikotiini supistaa verisuonia ja sitä kautta nostaa hetkellisesti verenpainetta ja sydämen syketasoa, jolloin lihasten verenkierto vähenee, ja hapen sekä ravintoaineiden saanti heikkenee. Hapen ja ravinteiden puutteessa lihakset eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla, väsyvät helpommin, eivätkä kasva ja kehity treeniä vastaavalla tavalla.

Myös palautuminen hidastuu, koska lihasten verenkierto on heikentynyt, elimistö on stressitilassa. Nikotiiniriippuvuudesta johtuvat vieroitusoireet voivat aiheuttaa univaikeuksia. Uni on yksi voimakkaimmin palautumiseen vaikuttavista tekijöistä.

Nikotiinin myrkyllisyys

Nikotiinia alettiin käyttää kasvinsuojeluaineiden tehoaineina laajamittaisesti 1900-luvun alkupuolella. Nykyäänkin joissakin tuholaismyrkyissä käytetään nikotiinin johdannaisia, neonikotinoideja. Viime vuosina niiden käyttöä on rajoitettu useissa maissa, koska niiden on epäilty liittyvän viljelykasveja pölyttävien mehiläisten kuolemiin.

Suurina annoksina nikotiini on myrkyllistä myös ihmiselle. Tuholaismyrkkyjä työssään käyttävillä on esiintynyt lukuisia nikotiinimyrkytyksiä. Niitä on havaittu myös tupakkaviljelmien työntekijöillä, jotka käsittelevät suuria määriä tupakkakasvin lehtiä paljain käsin ja nikotiinia pääsee imeytymään suoraan ihon läpi.

Nykyään lieviä nikotiinimyrkytyksiä esiintyy erityisesti lapsilla, jotka ovat vahingossa nielleet jotakin tupakka- tai nikotiinituotetta. Lievän myrkytyksen oireita ovat huono olo ja oksentaminen. Vakava myrkytys voi johtaa kohtauksiin ja hengityksen lamaantumiseen ja vaatii aina sairaalahoitoa.

Nikotiini sabotoi oppimista

Nuoret aivot kehittyvät hurjaa vauhtia. Nikotiini heittää kapuloita rattaisiin häiritsemällä hermosolujen toimintaa. Juuri hermosolujen avulla aivot ottavat vastaan, varastoivat ja käsittelevät uusia asioita. Pitkään tupakkaa, nuuskaa tai sähkötupakkaa käyttävän päänupissa muutokset ovat usein pysyviä. Riippuvuuden syntyminen liittyy myös aivojen muutokseen. Riippuvuus kehittyy erityisen nopeasti nuorelle, jonka aivot ovat kehittymässä

• Suomessa käytettävästä kosteasta nuuskasta on löydetty 2 500 erilaista kemiallista yhdistettä, sekä muun muassa kasvi- ja tuholaismyrkkyjä.

Tupakointi ja nuuskaus

Lähde EHYT ry

Nuuska sisältää runsaasti nikotiinia ja nuuskaa käyttävillä nikotiiniannos on keskimääräistä suurempi kuin tupakoivilla. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat n 8 milligrammasta 22 milligrammaan per gramma. Nuuskapurkillisesta saatava nikotiinimäärä nousee helposti tupakka-askista (160mg) saatavan määrän ohi. Säännölliseen nuuskankäyttöön liittyykin voimakas nikotiini riippuvuus. Ehyt.fi

Nuoruus ei suojele tupakoinnin haittavaikutuksilta. Nuoren ihmisen tupakoidessa (tai nuuskatessa) hänen elimistöönsä varastoituu tupakan ja nuuskan sisältämiä kemikaaleja, jotka voivat myöhemmin tulla esille erilaisten vakavien sairauksien muodossa esim. keuhkoahtaumatauti, sydän ja verisuonitaudit sekä keuhkosyöpä haimasyöpä, mahasyöpä ja suusyöpä. (Tupakkateollisuus käyttää eläimiä tuotteidensa testaamiseen. Koe-eläiminä käytetään paljon beagle-rotuisia koiria, koska ne ovat sopivan kokoisia, ystävällisiä ja helposti käsiteltäviä)

Tupakan tumppi on maailman yleisin roska ja vakava ympäristöuhka

Tupakkaplantaaseilla käytetään lapsityövoimaa.

Suomen ASH

https://www.fressis.fi/artikkeli/nikotiinikoukku-iskee-aivot-kanveesiin/

http://www.ehyt.fi/fi/nikotiini-0

Nuuskateollisuutta voisi onnitella uskomattomasta saavutuksesta. Kansanterveyden näkökulmasta tilanne on surullinen.